Euroalueen sosialidemokratia on ansaitusti kannatusvaikeuksissa – mutta sosialidemokratia on pitänyt pintansa Pohjoismaissa ja tekee paluuta englanninkielisessä maailmassa


Antti Alaja | 25.01.2018

Sosialidemokraattisten puolueiden kriisistä on käyty keskustelua 1980-luvulta lähtien, mutta globaalin finanssikriisin jälkeen on puhuttu jopa sosialidemokratian kuolemasta. Ainakin perinteiset demaripuolueet Euroopassa, kuten Kreikan Pasok, Hollannin PvDA ja Ranskan Parti Socialiste, ovat romahtaneet kansanpuolueista 5-10 prosentin kannatuksen pikkupuolueiksi. Espanjan PSOE ja Saksan SPD saivat pitkään vaaleissa yli 30 tai jopa 40 prosentin äänipotteja, mutta ne joutuvat…

LUE LISÄÄ

Pursiaisen kolme väärää väitettä yrittäjähenkisestä valtiosta


Antti Alaja | 30.08.2017

Olen kirjoittanut ajatuspajatyöni puitteissa kaksi raporttia, joissa on käsitelty innovaatiotaloustieteilijä Mariana Mazzucaton tutkimustyötä yrittäjähenkisestä valtiosta ja pohdittu lähestymistavan sovellettavuutta Suomen kaltaisiin maihin. Mazzucaton ja hänen kollegoidensa väsymättömän tutkimus- ja vaikuttamistyön ansiosta kansainvälisessä talouskeskustelussa on tapahtunut merkittävä käänne, jonka myötä valtion rooli teknologian, innovaatioiden ja talouden kehityksessä on noussut jälleen keskeiseksi kysymykseksi. Yrittäjähenkisen valtion suosiota nykykeskustelussa…

LUE LISÄÄ

Uusi poliittinen visio ja digiosaaminen melkein ratkaisivat brittivaalit Corbynin hyväksi


Antti Alaja | 25.08.2017

Britannian Työväenpuolue julkaisi toukokuussa käänteentekevän vaaliohjelman ”For the many, not the few”. Vaaliohjelma antoi alkusysäyksen Jeremy Corbynin myötätuulelle Britannian parlamenttivaalikeskustelussa, joka huipentui Työväenpuolueen parhaimpaan vaalitulokseen sitten Tony Blairin varhaiskauden ja konservatiivipääministeri Theresa Mayn karvaaseen pettymykseen. Konservatiivien oli lopulta pakko muodostaa koalitiohallitus Pohjois-Irlannin patavanhoillisen DUP-unionistien kanssa. Britanniassa lehdistön ensireaktio Työväenpuolueen vaaliohjelmaan oli leimata se vastuuttomaksi radikalismiksi,…

LUE LISÄÄ

Miten välttää edellisen nousukauden virheet? – Hiilamon raportti tarjoaa keinoja


Antti Alaja | 8.06.2017

Länsimaissa koettiin historiallinen varallisuus- ja tuloerojen kasvu 1980-luvun alusta lähtien. Yhteiskunnan tulonjaon tasaisuutta kuvaavan Gini-kertoimen valossa tuloerot ovat kasvaneet valtaosassa kehittyneistä OECD-maista. Kehitykseen ei kiinnitetty 1980- ja 1990-luvulla erityistä huomiota, sillä kasvun ja työllisyyden myönteisen kehityksen ajateltiin hyödyttävän lopulta kaikkia, kunhan koulutuspolitiikalla luodaan elämässä etenemisen mahdollisuuksia vähäosaisille. Finanssikriisi ja viimeistään oikeistopopulismin nousu johtivat kuitenkin eriarvoisuuskysymyksen…

LUE LISÄÄ

Innovaatiojärjestelmä OECD:n syynissä


Antti Alaja | 4.04.2017

Suomen innovaatiotoiminta on kokenut kovia viime vuosina. Muu yrityssektori ei ole pystynyt täysin korvaamaan Nokian aiheuttamaa pudotusta tutkimus- ja kehittämispanoksessa (t&k), julkisella puolella on tehty leikkauksia ja korkean teknologian vienti on romahtanut. Suomi kyllä tavataan rankata innovaatiojohtajaksi EU-vertailussa, mutta kehityksen suunta on ollut huolestuttava. Keskustelussa tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tilasta Sipilän hallituksen ministerit ovat toistuvasti viitanneet…

LUE LISÄÄ

Antti Alaja: Kansanmies Schulz haastaa Merkelin Saksan vaaleissa


Antti Alaja | 1.02.2017

Saksan demaripuolue SPD on kipuillut viime vuodet suuressa koalitiossa liittokansleri Angela Merkelin kanssa. Puolue onnistui saamaan vuoden 2013 hallitusohjelmaneuvotteluissa 8,5 euron minimipalkan kaltaisia poliittisia myönnytyksiä Merkelin kristillisdemokraateilta, mutta hallituksen demariäänestäjiä kosiskelleista uudistuksista huolimatta entisen kansanpuolueen kannatus on pyörinyt reilussa 20 prosentissa. Demareiden ennustettiin häviävän syyskuun 2017 liittopäivävaalit talousministeri Sigmar Gabrielin johdolla, joka on jäänyt hallituksessa…

LUE LISÄÄ

Onko Sipilä antanut eriarvoisuustyöryhmälle mahdottoman tehtävän?


Antti Alaja | 18.01.2017

Hallitus tiedotti eilen pääministeri Sipilän nimittämässä uudesta työryhmästä ”eriarvoisuuden pysäyttämiseksi”. Professori Juho Saaren johtaman työryhmän tehtävä on hakea uusia toimintatapoja ja keinoja eriarvoisuuden vähentämiseksi. Sipilän eriarvoisuutta käsitellyt uudenvuodenpuhe ja eilinen päätös nimittää eriarvoisuus-työryhmä voidaan nähdä osana Brexitin ja Trumpin valinnan jälkeistä ylikansallista poliittista kehitystä, jossa myös oikeisto- ja konservatiivihallitukset ovat alkaneet korostaa politiikassaan tarvetta eriarvoistumisen…

LUE LISÄÄ

Finanssipolitiikka tekee paluuta hitaan kasvun ajassa


Antti Alaja | 12.01.2017

Ennen globaalia rahoitusmarkkinakriisiä 2007–2009 finanssipolitiikka eli julkisten tulojen ja menojen säätely nähtiin pitkään tehottomana keinona talouden suhdanteiden tasoittamiseen. Uuden makrotaloudellisen konsensuksen työnjaossa keskuspankit tavoittelivat korkopolitiikalla matalaa inflaatiota, mutta julkisten menojen vastasyklisen lisäämisen katsottiin olevan haitallista. Kriisin alkuvaiheessa keynesiläisyys ja finanssipolitiikka näyttivät tekevän paluuta. Hetkellisen elvytysinnostuksen jälkeen länsimaiden valtaapitävät alkoivat kuitenkin uskoa laajentavan kiristyksen oppiin. Aggressiivisten…

LUE LISÄÄ

Tapahtuiko Suomen talouspolitiikassa keynesiläinen vallankumous?


Antti Alaja | 7.11.2016

Brittiekonomisti John Maynard Keynesin kirja Työllisyys, korko ja raha: yleinen teoria(1936) antoi tunnetusti lähtölaukauksen makrotaloustieteen kehitykselle ja länsimaiselle hyvinvointikapitalismille. Lamoja, laskusuhdanteita ja työttömyyttä ei enää nähty välttämättömänä pahana, sillä Keynesin teorian mukaan valtion tuli pelastaa kapitalismi rakentamalla vakaa rahoitusjärjestelmä, huolehtimalla korkeasta investointiasteesta ja tasaamalla äärimmäisiä tuloeroja. Toisen maailmansodan jälkeen Keynesin teoriaa alettiin tulkita erityisolosuhteiden teoriana,…

LUE LISÄÄ

Ovatko valtaapitävät tosissaan eriarvoistumisen vähentämisen kanssa?


Antti Alaja | 6.10.2016

Vauraissa maissa 1980-luvun puolivälin jälkeen tapahtunutta tuloerojen kasvua selitetään usein teknologisen kehityksen kautta. Uusien teknologisten mullistusten on ennustettu kärjistävän eriarvoisuutta entisestään.  MIT:n professori Erik Brynjolfsson korosti hiljattain ETLA:n seminaarissa Helsingissä, että älykkäiden koneiden ja itseohjautuvien autojen aika suosii pääomatulojen saajia ja harvoja huippuosaajia. Poliittisen populismin nousun myötä myös yhä useammat amerikkalaiset ja eurooppalaiset yritysjohtajat ja…

LUE LISÄÄ