Antti Alaja: Kansanmies Schulz haastaa Merkelin Saksan vaaleissa
Saksan demaripuolue SPD on kipuillut viime vuodet suuressa koalitiossa liittokansleri Angela Merkelin kanssa. Puolue onnistui saamaan vuoden 2013 hallitusohjelmaneuvotteluissa 8,5 euron minimipalkan kaltaisia poliittisia myönnytyksiä Merkelin kristillisdemokraateilta, mutta hallituksen demariäänestäjiä kosiskelleista uudistuksista huolimatta entisen kansanpuolueen kannatus on pyörinyt reilussa 20 prosentissa. Demareiden ennustettiin häviävän syyskuun 2017 liittopäivävaalit talousministeri Sigmar Gabrielin johdolla, joka on jäänyt hallituksessa Merkelin varjoon.
Liittopäivävaalien asetelmat menivät kuitenkin kerralla uusiksi, kun Gabriel ilmoitti viime viikolla tiedotustilaisuudessa, että SPD:n liittokansleriehdokkaaksi ja puheenjohtajaksi nousee hänen sijastaan Martin Schulz. Schulz teki hiljattain paluun Saksan politiikkaan europarlamentin puheenjohtajan paikalta. Saksalaiseksi huippupoliitikoksi Schulzilla on poikkeuksellinen tausta, sillä hän on käytännössä tehnyt koko poliittisen uransa europarlamentissa, lukuun ottamatta lyhyttä pestiä Würselenin pikkukaupungin pormestarina.
Angela Merkelin näkökulmasta Schulzin nimitys SPD:n liittokansleriehdokkaaksi merkitsee uutta haastetta, sillä ennen Schulzia Saksan demareilla ei ole ollut vuosikausiin puheenjohtajaa tai kansleriehdokasta, jonka suosio vertautuisi Merkeliin. Eräiden kyselyiden mukaan Schulz olisi saksalaisten keskuudessa yhtä suosittu kuin Merkel. Schulz-efektistä johtuen SPD:n kannatus kasvoikin 5 prosenttiyksikköä heti ensimmäisellä viikolla. Kansanmies Schulz tunnetaan Saksassa toipuneena alkoholistina, koulupudokkaana ja entisenä kirjakauppiaana, joka tahtoi nuorena jalkapalloammattilaiseksi.
Schulzin myötä Merkel on saanut viimein varteenotettavan haastajan, mutta SPD:n ongelmaksi myös ensi syksyn liittopäivävaaleissa muodostuu suurelle koalitiolle vaihtoehtoisten hallitusvaihtoehtojen puute, vaikka Schulz onnistuisi nostamaan kannatuksen 30 prosenttiin. Demareiden ja vihreiden yhteiskannatus ei kaikella todennäköisyydellä riitä enemmistöhallituksen muodostamiseen, eikä punapunavihreä yhteishallitus vasemmistopuolue Die Linken kanssa näytä todennäköiseltä. Oikeistoliberaali FDP on mahdollisesti tekemässä paluuta Saksan liittopäiville, ja Merkelin pakolaislinjaa ja europolitiikkaa kritisoiva Alternative für Deutschland saa monissa gallupeissa yli kymmenen prosentin kannatuksen.
Ensimmäisen puheensa perusteella Schulz tulee korostamaan kansleriehdokkaana sosiaalisen oikeudenmukaisuuden merkitystä, sillä Saksa on eriarvoistunut viime vuosina nopeasti muun muassa Schröderin punavihreän hallituksen työmarkkinauudistuksista johtuen. Eurooppalaisesta ja suomalaisesta näkökulmasta yksi Saksan liittopäivävaalien mielenkiintoisimmista kysymyksistä koskee kuitenkin sitä, tuleeko Schulz haastamaan vallitsevan talouskuripolitiikan Euroopassa maltillisen keynesiläisellä linjalla. Vaikka Schulz on kritisoinut Merkelin austerity-politiikkaa europarlamentin S&D –ryhmän puheenjohtajan ominaisuudessa, niin Saksan vaaleja voi olla vaikea lähteä voittamaan eurooppalaisella elvytyslinjalla.
Antti Alaja