Komissiolta vihreää valoa Makedonian jäsenyysneuvotteluille


Samuli Sinisalo | 18.04.2018

EU komissio julkaisi 17.4. laajentumispaketin, joka sisältää raportit Länsi-Balkanin maiden ja Turkin tilanteesta, sekä laajemman katsauksen EU:n laajentumispolitiikkaan.

Raporteissaan EU komissio suosittelee jäsenyysneuvotteluiden aloittamista Makedonian ja Albanian kanssa. Positiivinen suositus tuli tunnustuksena maiden viimeisen vuoden aikana tekemistä uudistuksista. Kuitenkin matka EU:ta kohti on yhä pitkä.

Laajentumiskomissaari Johannes Hahn ja EU:n ulkosuhteiden korkea edustaja Federica Mogherini korostivat, että tällä pyritään luomaan ja ylläpitämään positiivista momentumia maiden kehityksen suhteen. Samalla he kuitenkin korostivat, että EU:hun ei ole oikoteitä ja että uudistuksia ei tehdä Brysseliä varten, vaan pitkän aikavälin kehityksen ja vakauden vuoksi, joka hyödyttää paitsi maita itseään, myös Eurooppaa laajemmin.

Makedonian kohdalla komissio totesi maan olevan selviämässä vakavimmasta kriisistään sitten vuoden 2001 aseellisen konfliktin. Ilmapiiri on parantunut ja esimerkiksi kansalaisjärjestöt pääsevät nyt toimimaan vapaammassa toimintaympäristössä.

Makedoniassa on läpinäkyvyyden ja avoimuuden lisäämiseen tähtäävä julkisen hallinnon uudistusohjelma on käynnissä. Oikeusjärjestelmän parissa negatiivinen kehitys on saatu pysäytettyä ja järjestelmän uudistaminen on käynnissä – myös hallinnon korruptioon keskittyvän erikoissyyttäjän toiminta on helpottunut. Kuitenkin, korruptio on yhä ongelma ja mekanismit siihen puuttumiseen ovat heikot. Mutta tilanne on sama järjestäytyneen rikollisuuden suhteen laajemminkin.

Myös perusoikeuksien suhteen kehitystä on tapahtunut: Makedonia mm. ratifioi naisiin kohdistuvaa väkivaltaa käsittelevän Istanubulin sopimuksen ja toimeenpano on aloitettu. Lehdistönvapaus on parantunut, journalisteihin kohdistuu vähemmän painetta, mutta kuitenkin julkisen yleisradioyhtiön uudistus on yhä kesken.

Vaikka edellä mainittua kehitystä on tapahtunut, on lähtötaso varsin kaukana EU-standardeista. Lisäksi Makedonian talous on heikko ja huonosti valmistautunut yhteismarkkinoihin. Työttömyys on korkea. Vuoden 2017 alkupuoliskon poliittisen kriisin johdosta investoinnit ja talous kehittyivät heikosti.

Lisäksi EU-jäsenyyden tiellä on vielä yksi suuri ongelma, nimittäin ratkaisematon nimikiista Kreikan kanssa. Kreikka tulkitsee Makedonian nimen sisältävän alueellisen vaatimuksen Kreikan pohjoiseen provinssin, joka myös on nimeltään Makedonia.

Nimikiistaa on kuitenkin selvitetty hyvin aktiivisesti Kreikan ja Makedonian ulkoministereiden toimesta. He ovat tavanneet kolme kertaa viimeisen kuukauden aikana ja tapaavat seuraavan kerran heti vapun jälkeen. Edistystä on tapahtunut, mutta kompromissiin on yhä matkaa – todennäköisesti Makedonian nimeen tulee jonkinlainen määre, kuten ”ylä”, ”uusi” tai ”pohjois” Makedonia. Mutta onko tämä vain kansainväliseen käyttöön korvaamaan Fyrom-lyhenne kuten Makedonia haluaa? Vai pitääkö se ulottaa myös maan perustuslailliseen nimeen, kuten Kreikka vaatii? Aika näyttää mistä kompromissi löytyy – jos löytyy.

 

Samuli Sinisalo

Samuli Sinisalo (MA) vastaa Sorsa-säätiön ”Demokratian tukeminen monietnisessä Makedoniassa” -hankkeesta. Sorsa-säätiö on vahvistanut Makedonian kansalaisyhteiskuntaa Suomen ulkoministeriön tuella vuodesta 2008 lähtien.


Kommentit

Kalevi Sorsa -säätiö