Maija Mattila: Alustatalouden haasteet työntekijälle


Kalevi Sorsa -säätiö | 10.01.2018

Internetin digitaalisten alustojen kautta paitsi jaetaan ja vuokrataan vajaakäytöllä olevaa omaisuutta, myös välitetään työvoimaa erilaisiin työtehtäviin. Alustatalouden työntekijänäkökulmaa valottaa Kalevi Sorsa -säätiön Impulsseja -raportti ”Alustatalouden haasteet työntekijälle”, jonka on kirjoittanut projektitutkija, YTT Maija Mattila. Alustatalouden on ennustettu kasvavan voimakkaasti, ja siksi sitä kuvaavalla tiedolla ja politiikkatoimenpiteillä on jo kiire.

Ilmiöstä käytetään alustatalouden lisäksi nimitystä jakamistalous, jota Mattila ei kuitenkaan pidä osuvana. ”Jakamistalous tuo mieleen sympaattiset pihakirppikset ja kimppatyömatkat. Termi kätkee alleen kuitenkin myös työntekoa huonoilla työehdoilla”, Mattila perustelee alustatalous-termin käyttöä jakamistalouden sijaan.

Raportin esimerkki Uber-oikeudenkäynnistä Isosta-Britanniasta osoittaa, että työnantajan johdon ja valvonnan alaisuudessa tehtävää työtä saatetaan perusteetta pyrkiä teettämään yrittäjätyönä. Alustojen kautta välitettävistä tehtävistä jotkut ovat globaalisti verkossa kaikkien saatavilla ja niitä voi tehdä itse valitseminaan aikoina kotona tietokoneen ääressä. Tällaisia tehtäviä välittävät muun muassa Amazon Mechanical Turk ja Crowdflower. Toiset työtehtävät taas ovat aikaan ja paikkaan sidottuja, kuten Uberin taksipalvelut tai Foodoran ruokalähettipalvelut. Molempia alustatyön muotoja on puolustettu niiden joustavuudella. ”Mutta työ ei ole joustavaa silloin, kun sitä on tehtävä jatkuvasti säällisen elannon ansaitakseen”, Mattila huomauttaa.

Jotta työntekijä ja yhteiskunta hyötyisivät alustatalouden lupaamasta joustavuudesta, olisi huolehdittava sekä työehdoista että sosiaalisesta suojelusta, kuten eläke-, työttömyys- ja sairausvakuutuksen kattavuudesta. ”On luotava järjestelmä, joka ratkaisee sekä yhdelle alustalle työtä tekevän pyörälähetin että monille toimeksiantajille verkon välityksellä työskentelevän freelancerin sosiaalisen suojelun ongelmat”, Mattila sanoo. Alustatalouteen liittyy hyvin erilaisia töitä.

Raportissa on esimerkkejä Ruotsista, Saksasta, Isosta-Britanniasta ja Yhdysvalloista siitä, miten alustatalouden työntekijää kohtaavaan haasteeseen on eri kanteilta pyritty vastaamaan. Suomessa alustataloudesta ei vielä tiedetä riittävästi eikä nykyisillä tilastollisilla kategorisoinneilla tietoa ole mahdollista saadakaan. Kun tietoa alustatyön luonteesta Suomessa on riittävästi, olisi pohdittava muun muassa, onko työsuhteen tunnusmerkistö lainsäädännössämme riittävä.

Mattila haastaa työmarkkinaosapuolet miettimään, mitkä ovat työnteon olennaiset kysymykset alustatalouden aikakaudella: ”Työntekijöiden pitäisi päästä neuvottelemaan algoritmeista, työntekijöiden arviointijärjestelmistä ja digitaalisista järjestelmistä vapaasta ajasta”, hän sanoo. Nämä ovat digitaalisen aikakauden työlle leimallisia kysymyksiä. Raportti kehottaa myös pohtimaan, miten työntekijöiden järjestäytyminen onnistuu, kun työtä ei tehdä enää fyysisessä työpaikassa.

Painetun raportin voi tilata maksutta osoitteesta info(at)sorsafoundation.fi.

Lue PDF
Lue Issuussa


Kommentit

Kalevi Sorsa -säätiö