Makedoniassa valoa tunnelin päässä?


Samuli Sinisalo | 8.05.2017

 

Reilu viikko sitten Makedoniassa elettiin todella jännittäviä hetkiä, kun mielenosoittajat tunkeutuivat parlamenttirakennukseen ja kävivät käsiksi oppositiopoliitikkoihin. Levottomuudet olivat viimeisin osa poliittisten kriisien sarjaa, jonka akuutti vaihe on ollut päällä keväästä 2015, jolloin tietovuoto paljasti hallituksen salakuunnelleen luvatta tuhansia kansalaisiaan. Nauhoilta löytyy myös aineistoa, joka viittaa hallituksen laajamittaiseen korruptioon. Näistä paljastuksista lähtien on Makedoniassa ollut pyrkimys uusiin vaaleihin ja vallanvaihtoon. Ennenaikaiset vaalit järjestettiin joulukuussa 2016, mutta valtaa ei vielä ole saatu vaihdettua.

Mitä 27.4. sitten tapahtui ja miksi?

Vaikka vaalit olivat jo joulukuussa, Makedonian parlamentti on jatkanut istuntojaan edellisen puhemiehen johdolla – mikä tietenkin on perustuslain vastaista. Makedonian presidentti Gjorge Ivanov (VMRO-DPMNE) ei ole antanut sosialidemokraattiselle SDSM-puolueelle mandaattia muodostaa hallitusta. Näin siitäkin huolimatta, että VMRO-DPMNE itse ei hallitusneuvotteluissa saanut neuvoteltua itselleen enemmistöä, mutta SDSM sai. Kuukausia jatkuneeseen pattitilanteeseen turhautuneena uusi parlamentti päätti kokoontua ja valita puhemiehen, jotta maa pääsisi eteenpäin.

Parlamentin avoimessa istunnossa puhemieheksi valittiin Talat Xhaferi DUI-puolueesta ja hän on Makedonian historian ensimmäinen albanitaustainen puhemies. Väkivaltaisuudet parlamenttirakennuksessa puhkesivat välittömästi valinnan jälkeen. Poliisi salli mielenosoittajien virrata istuntosaliin ja aloittaa väkivaltaisuudet. Paikalla oli huomattava määrä median edustajia ja tapauksesta löytyy paljon videomateriaalia, jossa poliisi loistaa poissaolollaan.

Väkivaltaisuudet tuomitsi välittömästi muiden muassa USA:n suurlähetystö Skopjessa, EU:n ulkoministeri Federica Mogherini ja laajentumiskomissaari Johannes Hahn että Suomen Sosialidemokraattinen Puolue.

Väkivaltaisuuksien seurauksena noin sata ihmistä sai sairaalahoitoa ja niiden joukossa noin kymmenen kansanedustajaa. Merkittävistä poliitikoista DPA-puolueen puheenjohtaja Zijadin Sela loukkaantui vakavasti ja oli joitain päiviä kriittisessä tilassa, mutta näyttäisi siltä, että hänkin selviää.

Onneksi kuolonuhreilta siis vältyttiin. Selvitettävää tilanteessa kuitenkin riittää.

Tilapäinen sisäministeri Agim Nuhiu ilmoitti olevansa vapaaehtoinen eroamaan, koska ei lyhyen mandaattinsa aikana ole saanut kitkettyä poliitikkojen valtaa poliisin piiristä. Lisäksi hän on pyrkinyt erottamaan Julkisen turvallisuuden viraston johtajan Mitko Cavkovin, joka ei väkivaltaisuuksien tapahtuessa ollut kahteen tuntiin tavoitettavissa ja jonka väitetään toimineen VMRO-DPMNE:n ohjeiden mukaisesti. Ruohonjuuritasolla poliisi on ilmoittanut etsivänsä pariakymmentä (ja tavoittaneensa kymmenkunta) mielenosoittajaa. Näiden mielenosoittajien osalta asiat etenevät normaaliin esitutkintaan ja syyteharkintaan.

Yhteistyökumppanimme ajatuspaja Progres Institutessa raportoivat, että väkivaltaisuuksien jälkeen tunnelma maassa on hieman vapautunut ja jännitteet yllättäen jopa hieman laskeneet. On mahdollista, että maan demokratiakehitys voi jälleen ottaa askeleita eteenpäin.

Esimerkiksi USA:n ulkoministeriön korkea-arvoinen edustaja Hoyt Yee vieraili Makedoniassa huhti-toukokuun vaihteessa, vain muutamia päiviä väkivaltaisuuksien jälkeen. Vierailu oli sovittu ennalta ja presidentti Ivanov oli kieltäytynyt tapaamasta Yeetä. Kuitenkin, väkivaltaisuuksien puhjettua tapaaminen järjestyi ja presidentti Ivanov toivoi yhteistyön USA:n kanssa jatkuvan – vaikka molemmat osapuolet tietävät, että siihen liittyy vaalituloksen sekä uuden parlamentin ja sen puhemiehen legitimiteetin tunnustaminen.

Lähipäivät näyttävät mikä on Makedonian poliittisen saagan seuraava käänne. Presidentti Ivanovilla on perustuslain mukaan 10 päivää aikaa antaa ilmoitus parlamentin puhemiehen tunnustamisesta ja antaa mandaatti uuden hallituksen muodostamiselle. Nähtäväksi jää, paljonko perustuslaki tässä tapauksessa painaa.

 

– Samuli Sinisalo

Samuli Sinisalo vastaa Sorsa-säätiön ”Demokratian tukeminen monietnisessä Makedoniassa” -hankkeesta, joka on vahvistanut Makedonian kansalaisyhteiskuntaa vuodesta 2008 lähtien.

Kuva: SDSM lehdistökuva

 


Kommentit

Kalevi Sorsa -säätiö