Matti Niemi: EU:n tuleva rahoituskehys: Nettomaksajan kirous


Kalevi Sorsa -säätiö | 7.06.2018

Euroopan unionin instituutiot ja jäsenvaltiot ovat käynnistäneet neuvottelut EU:n seuraavasta rahoituskehyksestä vuosille 2021-2027. VTM Matti Niemi perkaa EU:n budjettikäytännön taustoja, komission esitystä ja vaihtoehtoja Kalevi Sorsa -säätiölle kirjoittamassaan raportissa “EU:n tuleva rahoituskehys: Nettomaksajan kirous”.

Komission esityksessä EU-budjettia esitetään kasvatettavaksi Britannian tulevasta EU-erosta huolimatta. ”Esitykseen on vaikuttanut taloudellisen noususuhdanteen lisäksi Eurooppa-myönteinen aalto, joka sai alkunsa liberaalin Emmanuel Macronin voitettua Raskan presidentinvaalit.”, Euroopan parlamentissa erityisavustajana työskentelevä Niemi kirjoittaa.

Maiden välisiä neuvotteluja leimaa takertuminen kunkin maan EU:lta saamaan rahamäärään, eli maan nettosaaja- tai nettomaksaja-asemaan ja kapeasti määritellyn kansallisen edun puolustamiseen. Niemen mukaan tarkoituksenmukaisempaa olisi kuitenkin miettiä, mitä EU:n rahoilla halutaan saavuttaa ja missä niistä saataisiin eniten hyötyä.

2020-luvulla EU-budjetin painopiste pitäisi siirtää pois maatalous- ja aluerahoituksesta kohti unionitason lisäarvoa tuottavia projekteja. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi tutkimukseen, ympäristöön ja yhteiseen rajavalvontaan liittyviä painopisteitä.

Myös Suomessa EU:n budjettia on vaadittu pienennettäväksi, mutta Suomelle annettavan rahan määrää kasvatettavaksi. Myyttisen Suomen edun puolustaminen voi kuitenkin johtaa siihen, että EU-budjetti palvelee entistä huonommin EU-tason ongelmien ratkaisua. ”Budjetin pienentäminen pienentämisen vuoksi on lyhytnäköistä”, linjaa Niemi.

Niemen arvioi, että olisi järkevää rahoittaa suurempi osa EU-budjetista niin sanottujen omien varojen kautta. Komission esityksessä EU keräisi vastaisuudessa omia varoja päästökauppajärjestelmän, muoville asetettavan maksun ja yhteisen yhteisveropohjan kautta.

Lue PDF
Lue Issuussa


Kommentit

Kalevi Sorsa -säätiö