Miksi EU on paras ratkaisu digitalisaatioon?


Maija Mattila | 8.10.2018

Euroopan Unioni aloitti rauhanprojektina. Siinä se onkin ollut kiistatta menestyksekäs, koska unioniin kuuluvat maat eivät ole sotineet keskenään sitten EU:n perustamisen. Uudet sukupolvet eivät kuitenkaan ole kokeneet sotaa itse ja nyt 2020-lukua lähestyttäessä olisi löydettävä uudet perustelut sille, miksi EU on yhä tärkeä. Digitalisaatio ja globalisaatio ovat tällaiset syyt, sanoo Friedrich Ebert Stiftungin Pohjoismaiden toimiston johtaja Christian Krell.

Krellin mukaan teollisia vallankumouksia on ollut aiemminkin, mutta digitalisaation myötä neljännen teollisen vallankumouksen tahti on valtava. Robotisaatio, tekoäly ja alustatalous ovat aikakautemme avainsanoja. Kun aiemmin luimme lehtiä, nyt melkein kaikki, minkä tiedämme, kulkee Googlen kautta. Vain kymmenessä sekunnissa internet siirtää 226 000 gigatavua tietoa.

Vaikka digitalisaatioon liittyy paljon toiveikkuutta ja valtiovaltakin ilmoittaa edistävänsä sitä innokkaasti, liittyy siihen myös ennennäkemättömiä haasteita. Krellin mukaan digitalisaation alkua Piilaaksossa väritti idealistinen ajatus tasa-arvoisesta yhteiskunnasta ilman hierarkioita, mutta markkinat ovatkin keskittyneet muutamalle suurelle yhtiölle: 86 prosenttia maailman tietohauista tapahtuu Googlen hakukoneella ja Facebookilla on 2,23 miljardia käyttäjää. On kyse valtavista monopoleista, jotka perustuvat valtaviin määriin käyttäjiltä kerättyä dataa.

Pelkästään tästä syystä on selvää, että yhteiskunnalla on oltava raamit, joiden puitteissa nämä yhtiöt toimivat. Niitä on toisin sanoen säänneltävä. Tähän sääntelyyn liittyvät kysymykset muun muassa datan omistajuudesta, yhtiöiden ja käyttäjien verottamisesta sekä kilpailun tasapuolisuudesta. Sääntelyä tehdessä on välttämätöntä ymmärtää, että digitalisaatio muuttaa kaiken mahdollisen: markkinat, politiikan, demokratian, työn, hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan ja niin edelleen.

Koska digitalisaatio on luonteeltaan globaalia, sääntely ei toimi, jos se on valtiosta toiseen erilaista. Tässä kohtaa EU nousee Christian Krellin mukaan keskiöön. EU voi tehdä tietoturva-asetus GDPR:n kaltaista sääntelyä, eikä digitaalisilla jäteillä ole muuta mahdollisuutta kuin noudattaa tätä sääntelyä, jos haluavat pysyä 500 miljoonan eurooppalaisen markkinoilla. Samaan aikaan EU voi näyttää esimerkkiä maailman muille alueille. Digitalisoituneessa maailmassa EU on siis Krellin mukaan paras toivomme. Se voi muokata digitalisoitumista ja saada sen hyödyttämään kaikkia, ei vain harvoja.

Maija Mattila

Kirjoittaja työskentelee Kalevi Sorsa -säätiön projektitutkijana.

Christian Krell puhui Call to Europe – Towards Shared Prosperity -tapahtumassa, jonka järjestivät Kalevi Sorsa -säätiö, Foundation for European Progressive Studies ja Friedrich Ebert Stiftung Helsingissä 6.10.2018. Tallenteen aamupäivän paneelikeskusteluista löydät tästä.

Lue lisää:

EU rämpii vaan ei kaadu


Kommentit

Kalevi Sorsa -säätiö