Selkeä enemmistö suomalaisista preferoi julkista sektoria sote- ja koulutuspalveluiden tuottajana
Peräti 78% suomalaisista on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että ensisijaisesti kunnan tulisi itse järjestää sosiaali-, terveys-, ja koulutuspalvelut ja tuottaa ne kuntalaisilleen. Tämä käy ilmi Kalevi Sorsa -säätiön TNS-gallupilla teettämästä kuntavaalitutkimuksesta. Kyselyssä haastateltiin yli tuhatta suomalaista kevään 2016 aikana. Yhteensä vain 19% suomalaisista on väitteen kanssa täysin tai jokseenkin eri mieltä, 2% ei osannut tai halunnut kertoa kantaansa.
Vahvinta tuki julkisen sektorin palveluiden järjestämiselle ja tuotannolle oli vasemmistopuolueiden kannattajien keskuudessa. SDP:n kannattajista peräti 97% on täysin tai jokseenkin samaa mieltä ajatuksen kanssa ja Vasemmistoliiton kannattajista noin 94%.
Eniten erimielisiä löytyy hallituspuolueiden ja Vihreiden kannattajien joukosta. Kokoomuksen kannattajissa on eniten niitä, jotka ovat eri mieltä väitteen kanssa. Täysin eri mieltä on kymmenen prosenttia ja jokseenkin eri mieltä 30%. Perussuomalaisten kannattajien joukosta täysin eri mieltä olevia ei juuri löydy, mutta jokseenkin eri mieltä on 32% kannattajista. Keskustan kannattajista löytyvät kysymyksen molemmat ääripäät selkeästi edustettuina, mutta valtaosa kannattajista (72%) on jokseenkin samaa mieltä sen kanssa, että kunnan tulee ensisijaisesti itse järjestää ja tuottaa palvelut.
Näiden tulosten valossa kaikilla puolueilla on syytä varovaisuuteen sosiaali-, terveys-, ja koulutuspalveluita uudistettaessa. Enemmistö kaikkien puolueiden kannattajista ei kyselytutkimuksen mukaan lähtökohtaisesti kannata julkisten palveluiden siirtämistä kuntien järjestämis- ja tuottamisvastuulta muille sektoreille (esim. yksityiselle). Erityisesti vasemmistopuolueiden kannattajien joukossa tuki julkiselle sektorille on miltei yksimielistä.
Samuli Sinisalo
Hankekoordinaattori, Kalevi Sorsa -säätiö
Näkemykset ilmenevät Kalevi Sorsa -säätiön TNS Gallup Oy:llä teettämästä tutkimuksesta, jossa haastateltiin 1000 suomalaista. Aineisto kerättiin puhelinhaastatteluin touko-kesäkuun 2016 aikana. Haastateltaville esitettiin kysymyksiä kuntapalveluista, maahanmuutosta ja kotouttamisesta sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksesta. Haastateltavat vastasivat valiten neljästä vaihtoehdosta jatkumolla täysin samaa mieltä (1) – täysin eri mieltä (4). Tutkimuksen virhemarginaali on 3,1 prosenttia suuntaansa.
Tutustu Kalevi Sorsa –säätiön kuntavaalijulkaisuihin
Markku Valtasen tutkimus Onnistuuko sote? osoitti, kuinka vähäistä kansalaisten luottamus hallituksen uudistukseen on ja kuinka myös lukuisat perussuomalaisten kannattajat epäilevät hanketta. (11.10.2016)
Valtanen tarkasteli lisäksi sitä, kuinka kuntavaaleissa eri puolilla maata väännetään eri palveluista ja pohti miksi eri teemat painottuvat eri puolilla maata. (25.10.2016) Valtasen analyysi maahanmuuttoa ja kotouttamista koskevasta aineistosta osoitti, että vastoin julkisuudessa esitettyjä mielipiteitä suomalaiset ovat valmiita ottamaan turvapaikan saaneita kotikuntaansa nykyistä enemmän. (8.11.2016)
Merja Jutila Roon osoitti tutkimuksessaan Maahanmuuttajat äänestäjinä Suomen kuntavaaleissa kuinka monet maahanmuuttajat eivät äänestä pelkästään siksi, etteivät tiedä olevansa kuntavaaleissa äänioikeutettuja. (30.11.2016)
Mats Wingborg kirjoitti ajatuspaja Kalevi Sorsa -säätiölle yhteenvedon Ruotsin terveydenhuollon uudistuksista ja niiden vaikutuksista viimeisen parinkymmenen vuoden ajalta. (27.3.2017)
Mikko Majander arvosteli näkemyksiä Helsingin kuntavaaleista pormestarivaaleina kirjoituksessaan Pormestarivaali edellyttäisi kunnallista blokkipolitiikkaa. (3.4.2016)