Ilmastonmuutos ja politiikan innovaatiot

Kaisa Penny, Kalevi Sorsa -säätiö

Ilmastonmuutos ei ole uusi asia. Tieteellistä tutkimusta siitä on olemassa valtavasti jo vuosikymmenien ajalta. 8.10. tänä vuonna tuntui kuitenkin, että politiikka heräsi ilmastonmuutokseen yllättävän vahvasti. Ja hyvä niin. Ilmastopaneelin raportin julkistamisen jälkeen puolueet ovat esittäneet omia vaihtoehtojaan ilmastonmuutoksen torjuntaan ja pääministeri Sipilä on kutsunut puolueet pyöreän pöydän keskusteluihin yhteisten ratkaisujen löytämiseksi.

Tämä on tärkeää, koska politiikka on se voima, jolla maailmaa muutetaan ja jonka avulla myös ilmastonmuutosta voidaan hillitä.

Pessimisti voisi kuitenkin todeta, ettei politiikan “track record” ole toistaiseksi ollut kovin kehuttava.

Seminaarin järjestämiseen liittyneissä taustakeskusteluissa nousi esiin  1980-luku BIOS:n tutkija Antti Majavan käytyä läpi ajan puolueohjelmia. Tuolloinkin puolueiden ohjelmista näkyi vahva ympäristöherääminen ja kunnianhimoiset vaatimukset. Vaatimukset olivat merkittävältä osaltaan samanlaisia kuin tänäänkin; ympäristön monimuotoisuuden säilymistä ja kunnioitusta, sekä kestävää kehitystä tavoittelevia.

Tuli kuitenkin 90-luvun lama ja ympäristötavoitteet saivat väistyä akuutimpien asioiden alta. Tämä on toistunut myöhemminkin. Ympäristö- ja ilmastovaatimukset nousevat pintaan erityisesti silloin, kun jotain poikkeuksellista tapahtuu. Poikkeuksellisen kuuman kesän, tai rankkojen metsäpalojen jälkeen tai kuten nyt, vaikkapa julkaistavien raporttien tai tutkimusten seurauksena. Ja sitten ne unohtuvat, kun talous, työllisyys tai muu teema nousee. Kun koetaan, että johonkin muuhun tulee puuttua kiireellisemmin, nyt, ja ympäristö voi odottaa. Sama toistuu kerta toisensa jälkeen ja kaikkialla länsimaissa. Kokemus ilmastonmuutoksen torjunnan kiireellisyydestä häviää muille tarpeille.

Samalla, kun politiikka ei ole onnistunut riittävissä määrin puuttumaan ilmastonmuutokseen, yhteiskunnan muut toimijat ovat ottaneet roolia kansalaisten suojelussa.

Hollannin hallitus on tuomittu jo kahdessa oikeusasteessa puutteellisista toimista ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja kansalaisten suojelemiseksi. Kyseessä on kansalaisjärjestö Urgendan ja lähes 900 hollantilaisen ajama joukkokanne.

Saksassa oikeusistuimet ovat määränneet ajokieltoja useiden kaupunkien keskustoihin saasteiden ja heikon ilmanlaadun vuoksi, koska asiaa ei ole kyetty politiikalla ratkaisemaan.

Valta tai ainakin kansalaisten suojelu siirtyy politiikalta ja poliitikoilta muualle, mikäli ne eivät kykene toimimaan. Pitkässä juoksussa tämä ei kuitenkaan ole kestävää tai tuo mukanaan ilmastonmuutoksen torjuntaan tarvittavaa muutosta.

Tarvitaan suuria rakennemuutoksia ja merkittäviä päätöksiä. Niitä eivät ole asian välttely, saati ratkaisujen yksityiskohdista kiistely.

Politiikan, jossa ilmastonmuutos otetaan tosissaan, on hahmotettava

  • Mitä se tarkoittaa koko yhteiskunnalle, yli yksittäisten toimien.
  • Pohdittava miltä näyttää talousjärjestelmä, jossa lämpeneminen pysähtyy
  • Ja mitä mahdollisuuksia pakko tehdä asioita toisin yhteiskunnillemme luo ja miten niitä voidaan hyödyntää.

 

Säätiön ja BIOS:n 22.11. järjestämässä seminaarissa pohdimme vastauksia juuri näihin kysymyksiin. Kalevi Sorsa -säätiö ja BIOS haluavat tuoda tutkijoita ja poliitikkoja vuoropuheluun.  Me uskomme tutkittuun tietoon pohjautuvaan päätöksentekoon. Me emme etsi kampanjapuheita tai ehdottomuuksia, vaan twitter-puhetta analyyttisempaa ja monimutkaisuudet tunnustavaa keskustelua. Etsimme uusia ajatuksia ja poliittisia innovaatioita, jotka muuttavat rakenteita joille yhteiskuntamme on rakennettu.

Seminaarissa kuulimme ensin kahden tutkijan alustukset ja sen jälkeen kaksi poliittista puheenvuoroa siitä, miltä ilmastopolitiikan ja talouden tulisi näyttää ensi vaalikaudella. Seminaarin materiaalit löytyvät alta.

Seminaarin monipuolista keskustelua voinee tiivistää huomioon siitä, että ilmastonmuutoksen torjunnan vaatimukset muuttavat yhteiskuntaamme merkittävästi väkisin, mutta tämä muutos tarjoaa myös laajoja mahdollisuuksia. Jotta nämä ekologisen jälleenrakennuksen eri mahdollisuudet saavutetaan, on kuitenkin välttämätöntä ryhtyä toimiin nopeasti. Kaikessa siinä rakennemuutoksessa, joka näitä toimia seuraa, on pidettävä keskiössä oikeuden­mukaisuus. Tämä koskee sekä globaalia ilmasto-oikeudenmukaisuutta ja yhteiskuntien välistä yhdenvertaisuutta muutoksen kohtaamisessa, kuin myös yhteiskuntien sisällä tarvetta pitää kaikki yhteisön jäsenet mukana. Meidän on hillittävä kulutukseen perustuvaa kasvua, mutta samalla huolehdittava hyvinvoinnin kasvusta ja tasaisemmasta jakautumisesta.

On myös selvää, että sekä tutkimusta että yhteiskunnallista keskustelua tarvitaan lisää, jotta saavutamme ajantasaisen, jaetun tilannekuvan niistä toimista, jota tarvitaan. Tässä keskustelussa Kalevi Sorsa -säätiö ja BIOS-tutkimusyksikkö tulevat olemaan mukana jatkossakin.

Teksti on muokattu versio Talous- ja ilmastopolitiikka vaalikaudella 2019–2023 -seminaarin avauspuheenvuorosta.

***

 

Ilmastotieteen asettamat haasteet ilmastopolitiikalle

Jari Liski, Ilmatieteen laitos

(Jos diat eivät näy oikein, kokeile ladata sivu uudestaan.)

[embeddoc url=”https://sorsafoundation.fi/wp-content/uploads/2018/11/Liski.pdf” download=”all” viewer=”google” text=”Lataa”]

 

 

Yhteiskunnan ekologinen jälleenrakennus

Paavo Järvensivu, BIOS-tutkimusyksikkö

[embeddoc url=”https://sorsafoundation.fi/wp-content/uploads/2018/11/Järvensivu.pdf” download=”all” viewer=”google” text=”Lataa”]

 

 

Vihreiden talouspolitiikka ja ilmastonmuutos

Pekka Haavisto, Vihreät

[embeddoc url=”https://sorsafoundation.fi/wp-content/uploads/2018/11/Haavisto.pdf” download=”all” viewer=”google” text=”Lataa”]

Jaa: Facebook · LinkedIn · Twitter