Ukrainan kriisi jakaa ja yhdistää – Baltian maat ja venäjänkielinen vähemmistö

Nyt yli 20 vuotta Baltian maiden itsenäistymisen jälkeen Viro, Latvia ja Liettua ovat vahvasti ankkuroituneet länteen EU- ja Nato-jäsenyyksiensä myötä. Ukrainan eskaloituva kriisi on kuitenkin tuonut näissä maissa pintaan pelkoja, joiden toivottiin jo olevan historiaa.

Viime lauantaina 23.8.2014 tuli kuluneeksi 25 vuotta Baltian ketjun muodostamisesta. Vuonna 1989 kaksi miljoonaa ihmistä otti toisiaan kädestä kiinni muodostaen 600 kilometrin ihmisketjun Virosta, Latvian kautta Liettuaan. Rauhanomaisen mielenosoituksen tarkoituksena oli kiinnittää huomiota maiden kohtaloon toisessa maailmansodassa, ja osoittaa yhtenäisyyttä ja solidaarisuutta itsenäisyystavoitteen saavuttamiseksi. Ketju muodostettiin päivänä, jolloin tuli kuluneeksi 50 vuotta Molotov-Rippentrop-sopimuksesta. Sopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa sovittiin etupiirijaosta, joka johti Baltian maiden miehitykseen ja neuvostovaltaan.

Nyt yli 20 vuotta Baltian maiden itsenäistymisen jälkeen Viro, Latvia ja Liettua ovat vahvasti ankkuroituneet länteen EU- ja Nato-jäsenyyksiensä myötä. Ukrainan eskaloituva kriisi on kuitenkin tuonut näissä maissa pintaan pelkoja, joiden toivottiin jo olevan historiaa. Myös Baltian maissa on merkittävä venäjänkielinen vähemmistö, jonka varjolla sotaa Ukrainassa nyt käydään.

Viron ja Latvian asukkaista noin neljännes on etnisiä venäläisiä ja noin kolmannes venäjänkielisiä. Venäjänkielisiin lukeutuu myös etnisiä valkovenäläisiä sekä ukrainalaisia. Liettuassa venäläisen vähemmistön osuus on huomattavasti pienempi: alle kuusi prosenttia on etnisiä venäläisiä ja 8 prosenttia venäjänkielisiä.

Erityisesti Latviassa ja Virossa keskustellaan venäläisen vähemmistön asemasta ja lojaalisuudesta valtiota kohtaan. Voiko Ukrainan kriisin seurauksena myös Baltian maissa syntyä levottomuuksia ja poliittista epävakautta?  Latvian parlamenttivaaleissa 4. lokakuuta 2014 turvallisuuskysymykset nousevatkin etualalle. Viime kuukausien aikana Ukrainan kriisillä on odotetusti ollut vaikutusta Latvian politiikkaan. Poliittiset puolueet ovat Latviassa jakautuneet etnisesti ja kielellisesti latvian- ja venäjänkielisiin.

Latvian kuten myös Viron venäjänkielisestä väestöstä moni on edelleen ilman kansalaisuutta. Itsenäistyttyään Latvia ja Viro antoivat kansalaisuuden kaikille niille, jotka olivat maiden kansalaisia ennen vuotta 1940, sekä heidän jälkeläisilleen. Muille kansalaisuus voidaan myöntää, jos täyttää tietyt ehdot. Esimerkiksi kielitaito on keskeinen vaatimus. Menettelyn seurauksena maissa on pitkään ollut tuhansia ihmisiä, jotka eivät ole minkään maan kansalaisia. Tällöin heiltä puuttuvat kansalaisen oikeudet kuten esimerkiksi äänestysoikeus.

Vailla kansalaisuutta olevien määrä on koko ajan vähentynyt, mutta edelleen heitä on Latviassa 13 prosenttia ja Virossa 6,5 prosenttia väestöstä.  Virossa ja Latviassa on ollut myös käytäntö, jonka mukaan maassa syntyneet lapset eivät automaattisesti saa kansalaisuutta vaan sen myöntäminen on riippuvaista vanhempien kansalaisuudesta. Nyt näiden lasten asemaa on molemmissa maissa parannettu.

Venäläinen vähemmistö Baltian maissa ei ole yhtenäinen ryhmä. Viron venäjänkielisistä kirjoittaneen Tallinnan yliopiston lehtorin Katja Koortin mukaan erot syntyvät siinä, miten venäjänkieliset suhtautuvat Viroon, miten he pärjäävät ja sopeutuvat yhteiskuntaan. Hän näkee Viron venäjänkielisen vähemmistön jakautuneen kahteen ryhmään: myönteisesti Viroon (ja länteen) suhtautuviin ja venäjämielisiin. Koortin mukaan viime aikoina jakolinja näiden ryhmien välillä on syventynyt. Tämä pahentaa integroitumattomien venäläisten eristäytymistä, ja on omiaan työntämään heitä syvemmälle Venäjän vaikutuspiiriin. Koort huomauttaa, että Venäjän media ja virolaiset poliittiset ryhmät ovat hyväksikäyttäneet tätä ristiriitaa, mikä on kärjistänyt tilannetta entisestään.

Sekä Latviassa että Virossa tilanteen tekee herkäksi ja monimutkaiseksi se, että niiden tulisi edistää venäjänkielisen vähemmistön oikeuksia ja integraatiota, ja samalla pyrkiä estämään Venäjää manipuloimasta tilannetta.

Venäjänkielisen vähemmistön osittain ratkaisematon asema, erityisesti liittyen kansalaisuutta vailla oleviin sekä vähemmistön syrjintään ja oikeuksiin, vaatii parannusta erityisesti ottaen huomioon, että kyseessä ovat EU-maat. Demokratian kannalta arveluttava asiantila myös mahdollistaa Venäjän syytökset EU:n kaksinaismoralismista.

Toisaalta Koort muistuttaa, että Venäjän vaatimukset kansalaisuuslakien muuttamisesta edistävät Venäjän laajenemiseen pyrkivää politiikkaa. Yksinkertaistetulla menettelyllä myönnettävät Viron passit toisivat vailla kansalaisuutta oleville ihmisille mahdollisuuden vaikuttaa asuinpaikkansa politiikkaan sisältä päin ”historiallisen kotimaansa” eli Venäjän eduksi.

Myös Latviassa vallitsee syvä epäluulo suhteessa maan venäläiseen vähemmistöön. Latvian entinen ulkoministeri, nykyinen europarlamentaarikko Artis Pabriksin kommentoi vastikään seuraavaa: ”Jos venäjänkieliset jakavat Putinin arvot, kuinka he voisivat olla Latvian kansalaisia?”. Latvian politiikassa herättää epäilyksiä myös venäjänkielisen vähemmistön laajaa kannatusta nauttiva puolue Harmony Centre, jolla on yhteydet Vladimir Putinin Yhtenäinen Venäjä -puolueeseen. Huolimatta puolueen saamasta 28 prosentin kannatuksesta edellisissä parlamenttivaaleissa vuonna 2011, sitä ei ole hyväksytty mukaan maan hallitukseen.

Toisaalta Ukrainan kriisillä on ollut Baltian maissa myös yhdistäviä vaikutuksia. Sekä Virossa että Latviassa venäjänkieliset ovat ottaneet äänekkäästi kantaa Viron ja Latvian itsenäisyyden puolesta ja Venäjän suojelua vastaan.

Baltian maiden nykytilanne muistuttaa siitä, että vähemmistöoikeuksien toteutumiseen, integroitumiseen ja monikulttuurisuuteen pitäisi kiinnittää aiempaa suurempaa huomiota demokratisoitumisprosesseissa. Myöhemmin sillä voi olla ratkaiseva merkitys.

Baltian maiden tilannetta pohditaan myös Kalevi Sorsa -säätiön seminaarissa Etupiirien paluu Eurooppaan?  11.9.2014, Porthania Helsingin yliopisto.

Lähteet:

Koort, Katja (2014) The Russians of Estonia: Twenty Years After. World Affairs. July/August 2014.

Luettavissa: http://www.worldaffairsjournal.org/article/russians-estonia-twenty-years-after

http://www.mfa.gov.lv/en/news/press-releases/2014/march/facts/

http://estonia.eu/about-estonia/society/citizenship.html

OSCE (2014), Republic of Latvia. Parliamentary Elections 4.10.2014. OSCE/ODIHR Needs Assessment Report 10-12. June 2014. Luettavissa: http://www.osce.org/odihr/elections/latvia/120933?download=true

Rift in Latvia deepens with Ukraine Crisis. International New York Times. 25.8.2014

The Baltic Countries Respond to Russian Minorities, Statford Analysis. Luettavissa: http://www.stratfor.com/regions/europe/lithuania/analysis

Jaa: Facebook · LinkedIn · Twitter