Yhdysvaltain välivaalit 2018


Kalevi Sorsa -säätiö | 5.11.2018

Marraskuun 6. päivä USA:ssa pidetään vaalit. Näissä välivaaleissa valitaan kaikki 435 USA:n kongressiedustajaa ja noin kolmasosa sadasta senaattorista. Lisäksi 39 osavaltiossa tai hallinnollisella alueella järjestetään kuvernöörivaalit ja muita osavaltio- ja paikallistason vaaleja. Kalevi Sorsa -säätiö kutsui Jyväskylän yliopiston väitöskirjatutkija Jani Kokon kirjoittamaan raporttia ja taustoja vaaleista. Kokko on Yhdysvaltojen ulkoministeriön kutsumana Yhdysvalloissa 27.10.-18.11. seuraamassa välivaaleja.

 

Yhdysvaltain välivaalit

Tapaamiset useiden politiikkojen ja virkamiesten kanssa Washingtonissa sekä pääkaupunkia ympäröivissä osavaltiossa ovat konkretisoineet allekirjoittaneelle kuinka vaikeaselkoinen Yhdysvaltain vaalijärjestelmä oikein on. Maalaisjärjellä ajateltuna amerikkalaisten järjestelmää tuntuu enemmän ruokkivan ongelmia kuin ratkaisevan niitä. Keskeisin syy vaalijärjestelmän monimutkaisuuteen johtuu liittohallituksen ja osavaltioiden valtatasapainosta.

Yhdysvalloissa ei järjestetä ensi tiistaina välivaaleja vaan yli 50 erillistä vaalia, joihin kuuluvat 50 osavaltion lisäksi myös pääkaupunki Washington sekä Yhdysvaltain hallinnassa olevat territoriot. Vaalijärjestelmä on vahvistanut osavaltioiden vapauksia liittohallituksen toimintakyvyn kustannuksella. Liittohallitus asettaa yleiset raamit vaaleihin liittyen kuten keillä on äänioikeus ja miten kampanjoiden rahoitusta valvotaan. Oikeastaan kaikki muu on sitten osavaltioiden päätettävissä vapaus toteuttaa vaalit osavaltion haluamalla tavalla on todella suuri.

Osavaltiot ottavatkin hyödyn irti vapauksista varsin tehokkaasti. Joissain osavaltioissa äänestetään edelleen tavallisilla äänestyslipuilla, toisaalla on käytössä sähköinen äänestys ja sen erilaiset sovellutukset. Varsinaisen äänestämisen ohella myös rekisteröitymisessä äänestäjäksi löytyy suuria eroja. Joissain osavaltioissa, yleensä nämä ovat demokraattien hallinnassa, rekisteröityminen on tehty varsin helpoksi ja halvaksi ja sen voi tehdä esimerkiksi ajokortin hankinnan yhteydessä. Jossain osavaltioissa, nämä puolestaan ovat enemmän kallellaan republikaaneille, vaaditaan useita henkilötodistuksia ja tämä tulee potentiaaliselle äänestäjälle varsin kalliiksi. Vähävaraisilla ei näin ollen ole mahdollisuutta käyttää heille perustuslain mukaan kuuluvaa äänioikeutta. Vähävaraiset äänestävät pääsääntöisesti demokraatteja.

 

Vaaleissa on valittavaa mutta ei jännittämistä

Tiistain välivaaleissa amerikkalaisilla riittää valittavaa. Liittovaltion tasolla kansalaiset pääsevät valitsemaan koko 435-jäsenisen edustajainhuoneen sekä 33 senaattoria. Lisäksi Missourissa ja Mississipissä järjestään senaatin täytevaalit. Lisäksi 38 osavaltiota valitsee itselleen kuvernöörin ja päälle vielä osavaltioiden lainsäädäntöelimet, kaupunkien ja kuntien valtuustot, sheriffit, tuomarit, koululautakunnat ja niiden edelleen. Jännittämistä näissä vaaleissa ei kuitenkaan ole suurimmassa osassa vaalipiirejä. Arvioiden mukaan 97% tulevista kongressiedustajista on jo selvillä, samoin kuin 90% senaattoreista.

Edustajainhuoneessa demokraatit näyttävät saavuttavan enemmistön. He tarvitsevat 24 lisäpaikkaa ja tällä hetkellä noin 30-40 vaalipiiriä on tasatilanteessa eli kumpi tahansa pääpuolueista voi voittaa. Demokraatteja edesauttaa se, että suurin osa näistä vaalipiireistä on nykyisin republikaanien hallussa. Demokraattien enemmistö ei olisi suuri mutta yhdenkin jäsenen enemmistö merkitsee suurta valtatasapainon muutosta, sillä esim. kaikki edustajainhuoneen valiokuntien puheenjohtajuuden jaetaan enemmistöpuolueelle. Näin demokraateilla olisi valtaa käynnistää useita tutkintoja presidenttiä vastaan ja parhaimmillaan/pahimmillaan käynnistää virkarikosprosessi.

Senaatissa republikaanit näyttävät säilyttävän enemmistön. Demokraateilla on mahdollisuus voittaa Arizonassa ja Nevadassa mutta useissa osavaltiossa demokraattien senaattorit ovat vaikeuksissa. Montana, Pohjois-Dakota ja Florida ovat todennäköisiä osavaltioita, jotka siirtyvät demokraateilta republikaaneille. Menestyksekäs torjuntataisteluissa saattaa pelastaa tilanteen Indianassa ja Missourissa, mutta näissäkin osavaltiossa gallupit ovat aivan tasan.

Yhdysvaltain tulevaisuuden kannalta osavaltiotason vaaleilla on itseasiassa enemmän merkitystä kuin liittovaltiotason vaaleilla. Nyt valittavat lainsäädäntöelimet ovat ne, jotka tulevat piirtämään vaalipiirit uudelleen vuoden 2020 väestölaskennan perusteella. Maan perustuslaki vaatii toteuttamaan maanlaajuisen väestölaskennan kymmenen vuoden välein ja sen perusteella jaetaan edustapaikat osavaltioiden kesken. Molemmat puolueet ovat pyrkineet vahvistamaan enemmistöasemaansa luomalla sellaisia vaalipiirejä, joissa tietyn puolueen kannattajilla on selkeä enemmistö. Tämä on luonut varsin mielikuvituksellisia vaalipiirejä, joissa ei ole maantieteellisesti mitään järkeä. Gerrymandering eli vaalipiirien piirtäminen puoluepolitiikan perusteella muodostaa tällä hetkellä merkittävän uhan Yhdysvaltain demokratialle.

 

Mielenkiintoisia kampanjoita

Georgiassa nykyinen valtiosihteeri Brian Kemp (rep.) on pyrkimässä osavaltion kuvernööriksi ja kilpailijana hänellä on vastassaan Stacey Abrams (dem.), joka on osavaltion edustajainhuoneen entinen jäsen ja vähemmistöjohtaja. Abramsin valinta olisi historiallinen sillä hän olisi ensimmäinen afroamerikkalainen nainen kuvernöörinä. Georgia on perinteisesti ollut kallellaan republikaanien suuntaan mutta osavaltiossa on varsin merkittävä afroamerikkalainen vähemmistö. Heidän aktivoitumisestaan riippuu Abramsin voitto ja Kempin tappio.

Afroamerikkalaisten ei ole kuitenkaan helppo äänestää sillä ehdokas Kemp on samalla osavaltion korkein vaaliviranomainen ja hänen toimistonsa on laatinut useita ohjeistuksia mm. äänestäjän tarvitsemista henkilöllisyystodistuksista (afroamerikkalaisilla on yleensä vain yksi virallinen jos sitäkään) sekä sulkenut sunnuntailta tietyillä alueilla ennakkoäänestyspaikkoja (afroamerikkalaiset äänestävät aktiivisimmin sunnuntaisin kirkon jälkeen). Henkilökohtaisesti en usko, että Suomessa voisi olla tilannetta jossa vaalien rehellisyydestä vastaava korkea virkamies on samanaikaisesti itse ehdolla. Mutta Yhdysvalloissa tätä ei pidetä ongelmana.

Virginian 10. kongressivaalipiirissä nykyinen edustaja Barbara Comstock (rep.) on saanut haastajaksi Jennifer Wextonin (dem.). Koskaan aikaisemmin en ole nähnyt niin negatiivista kampanjointia kuin Comstockin ja Wextonin välillä. Useilla tv-kanavilla on pyörinyt molempien ehdokkaiden hyökkäysmainoksia ja ne ovat karua katsottavaa. Wexton esittää Comstockin presidentti Trumpin perässä juoksijana, joka vastaanottaa vaalirahoitusta lobbareilta ja vakuutusyhtiöiltä. Comstock, presidentti Trumpin veropolitiikan kannattajana, on väittänyt äänestäjille, että Wexton tulisi kongressiedustajana nostamaan veroja ja lopettaisi lapsiperheille suunnatut verohuojennukset. Negatiivisuuden seurauksena ehdokkaiden kampanjat ovat antaneet toisilleen ilkeämielisiä lempinimiä ja vaalipiirin äänestäjillä on nyt valittavana Jennifer Taxton ja Barbara Trumpstock.

Pohjois-Dakotassa Heidi Heithkamp (dem.) voitti vuonna 2012 noin kolmella tuhannella äänellä. Demokraatin voitto tuli täytenä yllätyksenä republikaanien hallitsemassa osavaltiossa. Osavaltio on äänestänyt presidentiksi edellisen kerran demokraattia vuonna 1964, osavaltion kuvernööri on republikaani ja osavaltion edustajainhuoneessa voimasuhteet ovat republikaanien eduksi 81-13 ja senaatissa 38-9. Kyseessä on siis todella punainen osavaltio.

Republikaanit ovat kuitenkin ryhtyneet vastaiskuun estääkseen Heithkampin uudelleenvalinnan. Osavaltion republikaanijohto on muuttanut vaalilainsäädäntöä siten, että rekisteröityäkseen äänestäjäksi, henkilöllä tulee olla katuosoite. Tämä ei ole ongelma monille, mutta maan alkuperäisasukkaille kyllä sillä heillä ei ole katuosoitetta vaan he käyttävät postinumeroa. Muutos käytännössä evää äänioikeuden noin 5000 ihmiseltä, jotka ovat demokraattien äänestäjiä. Näin Heitkampin vuoden 2012 vaalien 3000 äänen voittomarginaalista viedään 5000 ääntä pois.

Näiden esimerkkien täytyy olla mahdollisia ainoastaan Amerikassa.

 

Jani Kokko

Kirjoittaja  tohtorikoulutettava, joka viimeistelee väitöstutkimusta Jyväskylän yliopistoon Yhdysvaltain presidenttien retoriikasta. Hän on Yhdysvaltain ulkoministeriön kutsumana seuraamassa välivaaleja 27.10.-18.11.


Kommentit

Kalevi Sorsa -säätiö