Kuluttaminen muutoksessa

· Hildur Boldt

Jaa: Facebook · LinkedIn · Twitter

Kalevi Sorsa -säätiön keväällä 2011 käynnistynyt Kuluttaminen muutoksessa -projekti tarkastelee kuluttamista kuluttajavaikuttamisen ja yhteiskunnan sosiaalisten suhteiden kautta.

Kansalaiset jakautuvat ryhmiin myös kulutuskäyttäytymisen ja -kyvyn mukaan. Kuluttaminen on yksi keskeisimpiä välineitä identiteetin luomisessa ja ilmentää sosiaali-ekonomista luokkajako uudella tavalla. Sen nousu yksilöä keskeisimmin määrittäväksi tekijäksi voi myös johtaa aiempaa voimakkaampaan yhteiskunnan jakautumiseen. Projektissa näkökulmaa on lähestytty Iso-Britannian mellakoiden esimerkin avulla, mutta jakautumista ryhmiin on havaittavissa myös kuluttajavaikuttamisen kautta.

Robert B. Reichin mukaan kansalaisten valta on kasvanut kuluttajina ja sijoittajina, mutta vähentynyt demokraattisen vaikuttamisen areenoilla. Syksyllä 2011 julkaistussa raportissa Kuluttajavaikuttamisen rajat analysoitiin kuluttajavaikuttamisen kaksijakoista suhdetta demokratiaan. Demokraattinen vaikuttaminen koetaan hitaaksi ja tehottomaksi samalla, kun boikotit ja kulutusvalinnat tuntuvat nopeilta keinoilta ottaa kantaa.  Kuluttajavaikuttamisessa valta jakautuu kuitenkin taloudellisten resurssien mukaan. Joissain tapauksissa kuluttajavaikuttamisen logiikan ja tavoitteiden ristiriita voi johtaa epätoivottuihin tuloksiin.

Projektin puitteissa kuluttajavaikuttamista kokeillaan myös käytännössä Ruotsista Suomeen levinneellä oikeudenmukaisempaa viinintuotantoa vaativalla Reilut rypäleet -kampanjalla.

Keväällä 2013 projektissa paneuduttiin vielä tarkemmin yritysvastuun ja demokratian suhteeseen ja julkaistiin professori Teivo Teivaisen kirjoittama Yritysvastuun umpikuja, jossa hän ruotii yritysvallan voimistumisen ristiriitoja ja niistä aukeavia demokraattisia mahdollisuuksia.

Tammikuussa 2014 julkaistiin selvitys ”Keinottelija ruokapöydässä”, joka käsittelee ruokaa sijoituskohteena ja keinottelun roolia globaalin ruokakriisin aiheuttajana.

 

Jaa: Facebook · LinkedIn · Twitter