Äänestysiän alentaminen vahvistaisi demokratiaa

Äänestysiän alentamisesta on keskusteltu Suomessakin, mutta ideasta on nyt tullut entistä ajankohtaisempi kun Euroopan parlamentti ja Euroopan neuvosto ovat kannustaneet jäsenmaitaan alentamaan äänioikeusikärajaa. Itävallassa äänestysikä alennettiin kuuteentoista kaikissa vaaleissa jo vuonna 2007, ja Norjassa sitä on nyt kokeiltu kaksissa kuntavaaleissa. Virossa kuntavaalien äänestysikä laskettiin viime vuonna kuuteentoista ja Ruotsissakin kaavaillaan kokeilua vuosien 2018 ja 2022 kuntavaaleihin.

Ensimmäiset äänestyskerrat ovat tärkeitä tulevan äänestyskäyttäytymisen kannalta. Muualla on havaittu, että 16-17 -vuotiaat äänestävät aktiivisemmin kuin 18-21 -vuotiaat. He asuvat pääsääntöisesti vielä kotona ja kotikunnissa, käyvät koulua ja ovat siten ikäryhmänä tavoitettavissa. Koulun demokratiakasvatuskin saisi konkreettista päämäärää, kun äänestäminen kytkettäisiin opetukseen.

Nuorten äänioikeus kannustaisi myös puolueita ottamaan aktiivisemmin nuoria kiinnostavia asioita esille, vaikkapa opintoja koskevissa kysymyksissä.

Kolumni julkaistu Demokraatissa 31.3.2016