Analyysi: Kuinka suuri osuus työttömyyden kasvusta on johtunut maahanmuutosta?

Suomen työttömyys on kasvanut EU:n korkeimmaksi. Esimerkiksi Etla on selittänyt kasvua maahanmuutolla. Tilastot kuitenkin osoittavat, että maahanmuutto selittää viime aikojen kasvusta vain pienen osan. Vuoden 2024 lopulta alkaen työttömien määrän kasvusta 21 prosenttia johtui ulkomaalaisista. Työttömien työnhakijoiden määrän kasvussa ulkomaalaisten osuus oli vain 9 prosenttia. Perimmäinen syy työttömyyden kasvuun on kuitenkin heikko talouskehitys. Sen vaikutus näkyy ensin ulkomaalaisilla, nuorilla ja muilla heikommassa työmarkkina-asemassa olevilla ryhmillä.

Suomen työttömyysasteen trendi kääntyi Tilastokeskuksen tilastossa kasvuun maaliskuussa 2023 ja on kasvanut siitä asti. Tuolloin kausitasoitettu työttömyysaste oli Eurostatin tilastossa 15–74-vuotiaiden ikäluokassa 6,5 prosenttia. Uusimmassa marraskuun 2025 tilastossa Suomen kausitasoitettu työttömyysaste kohosi jo koko Euroopan unionin (EU) korkeimmaksi: 10,6 prosenttiin.

Suomessa työttömyysaste on siis noussut maaliskuusta 2023 noin neljä prosenttiyksikköä, kun muualla Euroopassa työttömyys on keskimäärin pysynyt samana (ks. kuvio 1). Toiseksi sijoittuneessa Espanjassa työttömyysaste oli marraskuussa 10,4 prosenttia ja EU-maiden keskiarvo oli vain 6,0 prosenttia.

Useat talouspolitiikan asiantuntijat ovat viime aikoina esittäneet, että Suomen työttömyyden kasvu johtuu maahanmuutosta. Esimerkiksi Etlan ennustepäällikkö Päivi Puontin mukaan ”noin 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla” (ks. myös Etlan tutkija Sakari Lähdemäen blogi). Väite voi johtaa kuitenkin harhaan, mitä avaan tässä analyysissa. Ennen sitä tarkastelen ulkomaalaisten osuutta työttömien määrän viime vuosien kasvusta kahden tilaston avulla.

Tilastokeskuksen mukaan ulkomaalaiset selittävät viidenneksen edeltävän vuoden työttömien määrän kasvusta 

Tilastokeskuksen väestön pääasiallinen toiminta -tilasto kuvaa, mitä Suomessa asuvat tekevät. Siitä selviää esimerkiksi, tekevätkö ihmiset pääasiallisesti töitä vai ovatko he työttömiä tai vaikkapa opiskelijoita. Tilastossa on eritelty Suomen ja ulkomaan kansalaiset. Tässä analyysissa ulkomaan kansalaiset tulkitaan maahanmuuttajiksi, sillä ulkomaan kansalaiset ovat yleensä syntyneet muualla. On kuitenkin syytä tiedostaa, ettei näin välttämättä ole, ja myös Suomen kansalaiset voivat olla maahanmuuttajia.

Tilastossa kaikkien työttömien määrä verrattuna edellisvuoden samaan ajankohtaan alkoi kasvaa heinäkuussa 2023, jolloin työttömiä oli 297 541 eli 2 248 enemmän kuin heinäkuussa 2022. Suomalaisten työttömien määrä sen sijaan supistui samana aikana vielä 4 343 henkilöllä 245 919 työttömään. Ulkomaisten työttömien määrä siis kasvoi enemmän kuin suomalaisten laski: 6 591 henkilöllä 51 622 työttömään.

Ulkomaisten työllisten määrä kuitenkin kasvoi heinäkuusta 2022 heinäkuuhun 2023 melkein kolminkertaisesti, 16 818 henkilöllä 150 303 työlliseen. Ulkomainen työvoima kasvoi siis samalla ajanjaksolla 23 409 henkilöllä 201 925:en, joten työttömyyden kasvu johtui pääosin ulkomaisen työvoiman kasvusta, ei heidän työllisyytensä vähenemisestä. Samaan aikaan suomalainen työvoima kasvoi alle puolet siitä, 9 520 henkilöllä 2 607 784:än.

Kuvio 2 hahmottaa, kuinka suuri osuus työttömien määrän kasvusta johtuu ulkomaalaisista elokuusta 2022 syyskuuhun 2025, joka on tuorein tilastokuukausi tässä tilastossa. Siinä on kuvattu suomalaisten ja ulkomaalaisten osuudet työttömien määrän kasvusta vertaamalla määrää vuotta aiempaan.

Esimerkiksi elokuun 2023 luku kertoo työttömyyden kasvusta aikavälillä elokuu 2022 – elokuu 2023. Tarkastelu kuva siis koko aikaa, jolloin työttömyysaste on Suomessa kasvanut. Kuvio alkaa elokuusta 2023, jolloin myös suomalaisten työttömien määrä suhteessa vuotta aiempaan ajankohtaan alkoi kasvaa. Elokuussa 2023 vielä 72,6 prosenttia työttömien määrän vuositason kasvusta oli ulkomaalaisia.

Tämän jälkeen tilanne on kääntynyt päälaelleen (ks. kuvio 2). Elokuussa 2024 noin 30 prosenttia työttömien kasvusta verrattuna vuotta aiempaan oli ulkomaalaisten työttömien määrän kasvua.  Syyskuussa 2025 vain 21 prosenttia koko työttömyyden vuositason kasvusta johtui ulkomaalaisista. Suomen kansalaisten osuus uusista työttömistä on siis jatkuvasti kasvanut ja selittää jo noin 80 prosenttia viimeaikaisesta työttömyyden kasvusta.

Edellisen vuoden työttömien työnhakijoiden määrän kasvusta alle kymmenen prosenttia selittyy ulkomaalaisilla

Ulkomaalaisten osuutta työttömyyden kasvussa voi tarkastella myös työvoimapalveluja tarjoavan KEHA-keskuksen tilastolla, joka kuvaa työttömien työnhakijoiden määrän kehitystä. Myös tässä tilastossa on eritelty suomalaiset ja ulkomaalaiset. KEHA-keskuksen luvut eroavat kuitenkin edellä käsitellystä Tilastokeskuksen tilastosta muun muassa siinä, että Tilastokeskus luokittelee työttömiksi työttömyysetuutta saavat, vaikka he eivät olisi työnhakijoita.

Kuviossa 3 on laskettu ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden osuus koko työttömien työnhakijoiden määrän kasvusta verrattuna vuotta aiempaan ajankohtaan. Se kuvaa työttömyyden kehitystä maaliskuusta 2022 marraskuuhun 2025.

Työttömien työnhakijoiden määrä verrattuna vuotta aiempaan alkoi kasvaa maaliskuussa 2023. Suomalaisten työttömien työnhakijoiden määrä kuitenkin tuolloin vielä laski verrattuna vuoden takaiseen, jonka vuoksi ulkomaalaisten työnhakijoiden määrän kasvu oli jopa yli 200 prosenttia suhteessa koko kasvuun. Toisin sanoen ulkomaalaisten työttömyys kääntyi kasvuun selvästi aiemmin kuin suomalaisten, mutta sittemmin kehitys on ollut samansuuntaista molemmilla ryhmillä.

Ulkomaalaisten osuus työttömien työnhakijoiden määrän kasvusta on kuitenkin jatkuvasti laskenut sen jälkeen, kun koko väestön työttömyys alkoi toden teolla nousta vuoden 2023 puolivälistä alkaen. Esimerkiksi maaliskuussa 2024 ulkomaalaisten työnhakijoiden osuus vuositason kasvusta oli alle 20 prosenttia.

Vuonna 2025 se pieneni vielä tätäkin alemmaksi. Marraskuussa 2025 työttömien määrän kasvusta enää 9 prosenttia oli ulkomaalaisia, kun verrataan vuotta aiempaan. Yli 90 prosenttia oli siis suomalaisten työnhakijoiden määrän kasvua.

Miten Etlan luvut yliarvioivat maahanmuuton vaikutuksen työllisyyden kasvuun?

KEHA-keskuksen tilasto työttömien työnhakijoiden määrästä kertoo siis samaa tarinaa kuin edellä käsitelty Tilastokeskuksen aineisto työttömien määrästä. Molempien mukaan ulkomaalaisten osuus työttömyyden kasvusta on ollut viimeisen tilastoidun vuoden aikana varsin pientä. Tilastokeskuksen mukaan työttömien määrän kasvusta 21 prosenttia selittyy ulkomaalaisilla ja KEHA-keskuksen tilaston mukaan työttömien työnhakijoiden kasvusta vain 9 prosenttia oli ulkomaalaisia.

Erot ovat suuret, kun verrataan Etlan arvioimaan 44 prosenttiin. Etla ei ole kuvannut kovin tarkasti, miten se on arvionsa laskenut. Sen blogista voidaan kuitenkin päätellä, että erot johtuvat ennen muuta siitä, että tarkasteluperiodit poikkeavat toisistaan. Tämän analyysin luvut kuvaavat kehitystä vuoden 2023 maaliskuusta, jolloin työttömyys alkoi kasvaa sekä 2024 lopulta, jolloin työttömyyden kasvu oli nopeaa. Etla taas aloittaa tarkastelun jo vuodesta 2022, vaikka työttömyys ei ollut silloin vielä kokonaisuudessaan alkanut kasvaa.

On tietenkin selvää, ettei historiallinen tilastollinen kehitys voi selittää myöhempiä muutoksia. Siksi Etlan vuodesta 2022 alkava tarkastelu johtaa harhaan, jos on tarkoitus analysoida seuraavana vuonna käynnistyneen työttömyyden kasvun syitä. Jos tarkastellaan työttömyyden kehitystä maaliskuusta 2023 viimeiseen tilastojulkistukseen, Tilastokeskuksen tilaston mukaan työttömien määrän kasvusta 32 prosenttia selittyy ulkomaalaisilla. KEHA-keskuksen työnhakijatilastossa luku on 16 prosenttia. Molemmat arviot ovat selvästi alempia kuin Etlan 44 prosenttia.

Voidaan siis sanoa, että tarkasteltavan ajanjakson valinnan takia Etla yliarvioi reilusti maahanmuuton vaikutusta työttömyyden kasvuun. On toisaalta syytä huomata, että niin Etlan käyttämissä kuin tämän blogin mainituissa tilastoissa ovat mukana kaikki Suomessa asuvat ulkomaan kansalaiset, eivät siis vain maahan vastikään tulleet. Ne eivät siis suoraan kuvaa maahanmuuton vaikutusta työttömyyden kasvuun.

On myös syytä huomata, ettei Tilastokeskuksen työttömyysastetilasto erittele suoraan maahanmuuttajien osuutta työttömyydestä. Siksi tekstin arviot pohjautuvat muihin tilastoista, jotka eivät ole täysin vertailukelpoisia Tilastokeskuksen työttömyysasteen pohjana olevan työvoimatutkimuksen kanssa. Ne kuitenkin antavat kehityksestä keskenään saman suuntaisen kuvan, joten arvioita voidaan pitää riittävän tarkkoina.

Suomen työttömyyden kasvu johtuu heikosta talouskehityksestä

Maahanmuutto ei siis selitä erityisen paljon nykyisiä työttömyyden ennätyslukuja. Toisaalta ulkomaalaisten työttömyyden kasvu on ollut jonkin verran nopeampaa kuin suomalaisten, sillä ulkomaalaisten osuus työvoimasta on tällä hetkellä hieman vajaa 9 prosenttia.

Tätä selittää ennen muuta se, että ulkomaalaiset ovat Suomessa heikommassa työmarkkina-asemassa, joten he joutuvat todennäköisemmin ensin työttömiksi. Sama kehitys näkyy vaikkapa nuorilla: 15–24-vuotiaiden työttömyysaste on kasvanut maaliskuusta 2023 8 prosenttiyksikköä eli kaksi kertaa enemmän kuin koko väestöllä keskimäärin. Silti kukaan ei ole keksinyt syyttää nuoria työttömyyden kasvusta.

Perimmäinen syy työttömyyden kasvuun onkin se, että Suomen talouskehitys on ollut heikkoa. Talous ajautui taantumaan vuonna 2023 eikä alhosta ole sittemmin noustu. Sitä ei voi selittää vain kansainvälisillä suhdanteilla, kun muualla Euroopassa kasvu on ollut nopeampaa ja työttömyys jopa laskenut.

Kun talous ei vedä ja työpaikkoja katoaa, työttömyys kasvaa ensin uusina työmarkkinoille tulevilla. Heistä iso osa on maahan tulevia ulkomaalaisia ja vasta valmistuneita nuoria. Sen jälkeen, kun työttömyys kääntyi nousuun maaliskuussa 2023, ulkomaalaisten määrä työmarkkinoilla on kasvanut enemmän kuin suomalaisten.

Maahanmuuttajien työttömyyden kasvu onkin vain seurausta yleisestä talouskehityksestä, vaikka julkisessa keskustelussa se on leimautunut työttömyyden syyksi. Vielä ennen kuin työttömyysaste kääntyi kasvuun, vuoden 2022 alusta maaliskuuhun 2023 asti yli 20 000 hengellä kasvanut ulkomainen työvoima työllistyi lähes kokonaan. Ulkomaisten työttömien määrä kasvoi samalla ajanjaksolla vain 4,5 prosenttia.

Huomion kiinnittäminen maahanmuuttoon on ongelmallista, sillä se vie huomion pois työttömyyden juurisyistä, joita pitäisi pystyä korjaamaan. Kuten Etlakin tuo esiin, esimerkiksi Espanjassa työttömyys on laskenut viime vuosina, vaikka siellä ulkomaalaisen työvoiman kasvu on ollut hurjaa. Espanjan erottaakin Suomesta ennen muuta se, että siellä talouskasvu on ollut viime vuodet aivan toista luokkaa.

Myös muualla Euroopassa talous- ja työllisyyskehitys on ollut Suomea parempaa. Suomen taloutta on jarruttanut muun muassa kotimaisen kysynnän heikkous. Kuluttajien ostovoimaa ovat heikentäneet esimerkiksi sosiaaliturvaetuuksien leikkaukset ja arvonlisäveron korotus. Vaikutusta on vahvistanut se, että hallituksen toimet ovat iskeneet etenkin pieni- ja keskituloisiin, jotka käyttävät suuremman osan tuloistaan kulutukseen.

Maahanmuuton leimaaminen työttömyyden syyksi haittaa myös Suomen talouden rakenteellisten ongelmien ratkaisua. Etlakin on korostanut, että Suomi tarvitsee työvoimaa ulkomailta, sillä nykyväestö vanhenee ja poistuu työelämästä. Syksyllä julkaisemamme Aapo Hiilamon analyysin laskelmat osoittavat, kuinka ratkaisevaa maahanmuutto on, jos työikäisen väestön määrää halutaan kasvattaa lähivuosikymmeninä.

Olennaisempi kysymys onkin se, miten maahanmuuttajat, nuoret ja kaikki muutkin saataisiin töihin. Selvää on, että hallituksen leikkauslinja ei ole toiminut. Väärään suuntaan on menty myös siinä, että hallitus on leikannut ulkomaalaisten työllistämistä edistävistä kotouttamispalveluista. Kuoppaa on siis kaivettu ihan itse.

Analyysin laskelmat löytyvät tästä Excel-tiedostosta. Muut viitatut tilastoaineistot ovat ladattavissa Tilastokeskuksen ja KEHA-keskuksen tietokannoista. 

Jussi Systä vastaa säätiön talouspolitiikan tutkimuksesta ja siihen liittyvästä toiminnasta. Systä viimeistelee Tampereen yliopistossa poliittisen talouden alan väitöskirjaansa julkisen talouden kestävyyden teorioista.

Kuva: Chris Wimbush. Stop Digging. CC BY-SA-2.0.