Analyysi: Muuttoliike voi kasvattaa Suomen väestöä jopa yli miljoonalla vuoteen 2050 mennessä
Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisemassa analyysissä tarkastellaan syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen vaihtelun vaikutusta Suomen väestöön. Analyysin laskelmat osoittavat, että maahanmuuton määrä ratkaisee lähivuosikymmenten väestökehityksen suunnan. Vuosittainen muuttovoitto asettuu todennäköisesti 20 000 – 65 000 henkilön välille, jolloin Suomen väkiluku voi kasvaa enimmillään seitsemään miljoonaan vuonna 2050.
Väestökehitykseen liittyy huomattavaa epävarmuutta, mutta siitä huolimatta esimerkiksi Tilastokeskuksen väestöennusteissa ei ole tehty laskelmia epävarmuuden mittaluokasta. Väestötieteen tohtori Aapo Hiilamon kirjoittamassa analyysissä hyödynnetään epävarmuuden arvioimiseen siihen kehitettyä ennustemallia.
– Keskustelussa Suomen väestökehityksessä on keskitytty liikaakin matalaan syntyvyyteen. Analyysini osoittaa, että Suomen väestön ja työllisten määrän kasvu ovat oikeastaan yksinomaan muuttoliikkeen varassa. Onnistunut maahanmuutto voi kasvattaa väestöä vuoteen 2050 mennessä jopa yli miljoonalla, kun verrataan skenaarioon, jossa muuttovoitto hyytyisi matalammalle tasolle, Hiilamo sanoo.
Hiilamon analyysissä vertaillaan syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen potentiaalisen kehityksen vaikutusta koko väestöön sekä työikäisten määrään. Lisäksi arvioidaan eri kehityskulkujen todennäköisyyttä. Muuttoliikkeen merkitys korostuu lähivuosikymmeninä, sillä syntyvyyden realistiset muutokset ovat verraten pieniä ja vaikuttavat väestöön olennaisesti vasta vuosikymmenten viiveellä.
Muuttoliikkeellä on suuri merkitys Suomen julkiselle taloudelle
Väestökehityksellä ja sen vaihtelulla on suuri vaikutus myös julkisen talouden kestävyyteen, sillä suurimmat ikäluokat ovat jo eläkeiässä. Niin kutsuttu huoltosuhde on heikentynyt, kun työllisten osuus väestöstä on yhä pienempi. Esimerkiksi valtiovarainministeriön arviossa 7 500 henkilön kasvu vuosittaisessa muuttovoitossa pienentäisi kestävyysvajetta lähes miljardilla eurolla eli yli kymmenellä prosentilla. Kestävyysvajemittari kuvaa julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä.
– Tilastokeskus korotti viime vuoden väestöennusteessaan arviotaan muuttovoitosta peräti 25 000 henkilöllä 40 000:en. Analyysini osoittaa, että uusi mittaluokka on realistinen. Korkeampi muuttovoitto heijastuisi suoraan myös työikäisten määrään, jolloin huolet Suomen julkisen talouden kestävyydestä hälventyisivät ratkaisevasti, Hiilamo summaa.
Hiilamo korostaakin, että nimenomaan muuttoliikkeeseen ja maahanmuuttajien sopeutumiseen voidaan ja pitää vaikuttaa poliittisin päätöksin. Samalla juuri muuttovoiton määrään liittyy suurta epävarmuutta, joka heijastuu koko väestökehitykseen. Politiikan ohella siihen vaikuttaa myös maailman tilanne. Esimerkiksi sodat, ilmastonmuutos ja muut kriisit voivat kasvattaa muuttoliikettä tulevaisuudessa.
– Maailmassa on noin 900 miljoonaa ihmistä, jotka toivovat muuttavansa toiseen maahan. He etsivät parempaa elämää, jonka Suomi voi monelle tarjota hyötyen siitä samalla myös itse. Suomen väestökehityksen turvaamiseksi riittäisi, että tänne tulisi vain pieni osa maailman mahdollisista maahanmuuttajista, Hiilamo toteaa.
Analyysi Muuttovoiton varassa: Selvitys syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen vaikutuksista Suomen tulevaan väestökehitykseen on saatavilla Kalevi Sorsa -säätiön verkkosivuilta. Kalevi Sorsa -säätiön oikeudenmukaisen ekologisen siirtymän tutkimukseen on saatu rahoitusta Palkansaajasäätiöltä, Kuluttajaosuustoiminnan säätiöltä ja Riihi säätiöltä.
Lisätiedot ja Aapo Hiilamon haastattelupyynnöt:
Lauri Finér
Toiminnanjohtaja
Kalevi Sorsa -säätiö
041 5012317
lauri.finer@sorsafoundation.fi
Kuva: Tilda Hopia