Anders Borg ja Ruotsin porvariallianssin politiikan vaikutukset
Ruotsin porvariallianssin vuosina 2006–2014 toteuttamaa työlinjaa on esitetty noudatettavaksi malliksi myös Suomessa Ruotsin entisen valtiovarainministeri Anders Borgin ja kokoomuksen eduskuntavaaliehdokas Juhana Vartiaisen toimesta. Vaikka Ruotsin talous on selvästi Suomea paremmassa kunnossa, on Bengtssonin mukaan työn tarjontaa painottaviin teorioihin syytä suhtautua varauksella. Reaalimaailmassa työlinjan teoreettisten mallien ennustusten pohjalta toteutettu politiikka ei ole onnistunut vähentämään työttömyyttä.
Ruotsin porvariallianssin vuosina 2006–2014 toteuttamaa työlinjaa on esitetty noudatettavaksi malliksi myös Suomessa Ruotsin entisen valtiovarainministeri Anders Borgin ja kokoomuksen eduskuntavaaliehdokas Juhana Vartiaisen toimesta.
Allianssihallitukset pyrkivät lisäämään työnteon kannustavuutta esimerkiksi veronalennusten ja sosiaaliturvan heikennysten kautta. On kuitenkin huomattava, että Borgin ministerikaudella Ruotsin työllisyysaste laski lievästi, korostaa ruotsalaisen ajatuspaja Tidenin johtaja Jesper Bengtsson Kalevi Sorsa -säätiölle kirjoittamassaan Impulsseja-artikkelissa.
Bengtssonin artikkelista ilmenee myös, että Ruotsin työttömyysaste nousi toteutetusta työlinjasta huolimatta noin 1,5 % prosenttiyksikköä talvesta 2006–2007 vuoden 2013 loppuun mennessä. Samalla aikavälillä nuorisotyöttömyys lisääntyi ja pitkäaikaistyöttömien määrä lähes kolminkertaistui.
Vaikka Ruotsin talous on selvästi Suomea paremmassa kunnossa, on Bengtssonin mukaan työn tarjontaa painottaviin teorioihin syytä suhtautua varauksella. Reaalimaailmassa työlinjan teoreettisten mallien ennustusten pohjalta toteutettu politiikka ei ole onnistunut vähentämään työttömyyttä.