Tino Aalto: Ankean syyskuun jälkeen kohti voittoisaa lokakuuta – tarkastelussa Tšekin poliittinen tilanne

Kirjoittaja Kalevi Sorsa -säätiö Kalevi Sorsa -säätiö

Sosiaalidemokraattisen liikkeen kannalta syksy on alkanut mollivoittoisesti Euroopassa. Syyskuun alussa Norjan suurkäräjävaaleissa vasemmisto koki tappion ja maahan povataan oikeistolaista hallitusta. Työväenpuolue säilyi maan suurimpana puolueena, mutta keskustavasemmiston kokonaiskannatus jäi jälkeen oikeistopuolueista.

Myös Saksassa sosiaalidemokraatit ovat kohdanneet vaikeuksia. Peer Steinbrück ei ole onnistunut haastamaan suosittua liittokansleria Angela Merkeliä ja kristillisdemokraatit ovat menossa vääjäämättömästi kohti selvää vaalivoittoa.

Ankean syyskuun jälkeen lokakuu näyttää kuitenkin kirkkaammalta sosiaalidemokraattien kannalta. Kuun lopussa Tšekissä järjestetään ennenaikaiset parlamenttivaalit ja selvä ennakkosuosikki on Sosiaalidemokraattinen puolue (CSSD).

Skandaali ja sen jälkeinen sekasorto

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/ee/Petr_Ne%C4%8Das_2012.JPG/254px-Petr_Ne%C4%8Das_2012.JPG
Petr Necas, korruptioskandaalin takia eronnut pääministeri.
(Kuva: Sedlecky/Wikimedia)

Tšekin oikeistolainen hallitus jätti eroanomuksensa kesäkuun puolessa välissä. Silloinen pääministeri ja Kansandemokraattisen puolueen (ODS) johtaja Petr Necas erosi tehtävistään, kun hänen esikuntansa päällikköä Jana Nagyovaa syytettiin korruptiosta sekä asemansa väärinkäytöstä. Vastaavista rikoksista syytettiin myös kolmea Kansandemokraattisen puolueen kansanedustajaa sekä entistä varamaatalousministeriä. Samaisessa rytäkässä paljastui myös, että Necasilla oli suhde Nagyovan kanssa.

Oppositiopuolueet eivät seuranneet näitä paljastuksia hiljaisina. Muun muassa sosiaalidemokraatit ja kommunistit vaativat jo tällöin uusia parlamenttivaaleja.

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/d1/Milo%C5%A1_Zeman_2013.JPG/194px-Milo%C5%A1_Zeman_2013.JPG?uselang=fi
Tsekin presidentti Milos Zeman.
(Kuva: Sedlecky/Wikimedia)

Hallituksen kaatumisen jälkeen maan presidentti Milos Zeman otti suuren roolin sisäpolitiikassa.

Maaliskuussa 2013 presidentiksi valittu Zeman oli alun perin Sosiaalidemokraattisen puolueen jäsen, mutta johtajuuskiistojen vuoksi hän erosi vuonna 2007 ja perusti kaksi vuotta myöhemmin uuden keskustavasemmistolaisen SPOZ-puolueen.

Jo presidentinvaalien aikaan arvioitiin, että Zeman tulisi keskittymään edeltäjäänsä Vaclac Klausia enemmän maan sisäpolitiikkaan ja näin myös näyttää käyneen.

Zemanin nimittämän hallituksen pääministeriksi nousi Jiri Rusnok, jolla oli ministerikokemusta jo vuosilta 2001–2002. Presidentti Zeman nimittämän hallituksen luottamuksesta pitäisi äänestää kuukauden sisällä parlamentissa.

Taitavana poliitikkona presidentti Zeman käytti sekasortoista tilannetta hyödykseen.

Pitkittämällä äänestyksen viemistä parlamenttiin, Zeman pystyi edistämään puolueensa SPOZin tunnettavuutta. Uuden hallituksen ministereillä oli näin enemmän aikaa tehdä kasvonsa tutuiksi julkisuudessa.

Zeman ymmärsi myös sen, että mitä tunnetummaksi SPOZ tulisi, sitä pienemmäksi CSSD:n asema kävisi. SPOZ:n vahvistuessa hänellä olisi mahdollisuus profiloitua keskustavasemmiston johtajana.

Sosiaalidemokraattisen puolueen joukossa pelättiin myös tilannetta, jossa SPOZ-vetoinen hallitus olisi esitellyt kasvua tukevan budjettiesityksen, jota CSSD:n olisi luonnollisesti ollut hankala kritisoida.

Uhkakuvat eivät kuitenkaan realisoituneet, koska Jiri Rusnokin johtama hallitus kaatui elokuun alussa parlamentin luottamusäänestyksessä.

Kohti ennenaikaisia parlamenttivaaleja

Tulevien vaalien kannalta mielenkiintoisia kysymyksiä ovat muun muassa sosiaalidemokraattien yhtenäisyys, kommunistien mahdollinen nousu ja keskusta-oikeistolaisen Kansandemokraattisen puolueen romahdus.

Sosiaalidemokraattiseen puolueen sisällä on ollut epätietoisuutta siitä, miten presidentti Milos Zemaniin pitäisi suhtautua. Onko hän mahdollinen liittolainen vai kilpailija? Tiivis yhteistyö Zemanin kanssa voisi nostattaa presidentin suosiota entisestään ja samalla työntää CSSD:n marginaaliin.

Toisaalta presidentin jyrkkä vastustaminen on ongelmallista, koska Zeman on maassa suosittu poliitikko.

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/18/Bohuslav_Sobotka_2009.JPG/159px-Bohuslav_Sobotka_2009.JPG
Bohuslav Sobotka, Tsekin Sosialidemokraattien puheenjohtaja.
(Kuva: Petr Šmerkl/ Wikimedia)

CSSD:n sisällä on ollut nähtävissä kaksi keskittymää, jotka ovat ryhmittyneet puoluejohtaja Bohuslav Sobotkan ja varajohtaja Michal Hasekin ympärille. Nykyisen puheenjohtaja Sobotkan välit presidenttiin eivät ole läheiset, kun taas Hasek omaa paremmat suhteet Zemaniin.

Näistä sisäisistä jaoista huolimatta CSSD on vaalien selvä ennakkosuosikki. Puolue on luvannut muun muassa lisätä julkisia investointeja, luoda uusia työpaikkoja sekä korottaa minimipalkkaa. Tavoitteiden odotetaan uppoavan hyvin kansalaisiin, koska suuri osa kansasta on kyllästynyt säästöpolitiikkaan, joka on perustunut leikkauksiin ja veronkorotuksiin.

Ennenaikaisissa vaaleissa Kommunistisella puolueella on mahdollisuus nousta maan toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Heidän kannatus on mittauksissa pyörinyt noin 15 prosentissa. Kommunistisen puolueen poliittinen agendan on perinteistä vasemmistolaista politiikkaa, jossa valtiolla on vahva rooli talouspoliittisena toimijana. Ulkopoliittisesti eniten huomiota herättää vaatimus siitä, että Tšekki eroaisi Natosta.

Vuonna 1991 Vaclac Klausin perustama keskusta-oikeistolainen ODS on tällä hetkellä suurissa vaikeuksissa. Kansandemokraattinen puolue joutuu painimaan konservatiivisuuden ja liberaalisuuden välimaastossa. Sille on todellinen uhka, että osa liberaalin oikeiston äänestäjistä siirtyisi konservatiivisen TOP 09 -puolueen äänestäjiksi, jos ODS tekee tiivistä yhteistyötä Klausin kanssa. Maan pitkäaikainen presidentti kuitenkin ilmoitti elokuun lopussa, että hän ei aio palata maan politiikkaan.

Tästä huolimatta Kansandemokraattisen puolueen kannatus on selvästi sosiaalidemokraatteja heikompi. Viime viikon mielipidemittauksessa ODS:n kannatus oli alle 10 prosenttia.

Jos mitään dramaattista ei tapahdu, sosiaalidemokraatit voittavat vaalit lokakuun lopussa. CSSD:n kannatus on alkusyksyn mittauksissa pyörinyt noin 30 prosentissa.

Tulevaisuuden kannalta on äärimmäisen mielenkiintoista seurata, minkälaiseksi CSSD:n ja SPOZ:n välinen suhde muodostuu.

Joka tapauksessa keskustavasemmiston kannalta on tärkeää, että sosiaalidemokraatit pysyvät yhtenäisinä ja jättävät sisäisesti kiistat taka-alalle.

 

Tino Aalto on työharjoittelija Kalevi Sorsa -säätiössä. Hän opiskelee Turussa valtio-oppia neljättä vuotta ja on myös opiskelijana Aleksanteri-instituutin Venäjän ja Itä-Euroopan maisterikoulussa. Harjoittelussa Tino kerää tietoa selvitykseen vasemmiston tilasta Euroopassa.