Asiantuntijat Veroareenassa: Yritysverojen alennukset eivät välttämättä lisää kasvua

Kalevi Sorsa -säätiö järjesti kolmannen Veroareena-tapahtuman 7.2.2025. Pääteemana oli verotuksen ja talouskasvun välinen suhde, josta kuultiin kansainvälisten ja kotimaisten huippuasiantuntijoiden alustuksia. He olivat yksimielisiä siitä, että yritysveroprosenttien alentaminen ei ole uusimman tutkimuksen mukaan kovin tehokas keino vauhdittaa talouskasvua. Sen sijaan ne kasvattavat alijäämiä ja taloudellista eriarvoisuutta.

Vuosittain järjestettävä Veroareena käsitteli tänä vuonna verotuksen ja kasvun suhdetta sekä kansainvälisen verotuksen viimeaikaisia suuntauksia. Verotuksen ja kasvun suhteesta olivat kertomassa Chemnitzin teknillisen yliopiston taloustieteen professori Sebastian Gechert, talousjärjestö OECD:n yritys- ja kansainvälisen verotuksen yksikön johtaja Pierce O’Reilly sekä johtava tutkija Tuomas Matikka Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (VATT). Esitelmät voi katsoa säätiön YouTube-kanavalta (Gechert, O’Reilly, Matikka).

Gechert: Julkiset investoinnit sekä tutkimus- ja kehittämismenot kasvun kannalta veroja tärkeämpiä

Gechert puhui yritysverojen alennusten kasvuvaikutusten ohella siitä, kuinka suuri vaikutus julkisten menojen tai verojen muutoksilla on kasvuun. Hän käsitteli aihetta niin kutsuttua finanssipolitiikan kerroinvaikutusta koskevien kansainvälisten tutkimusten pohjalta, joita myös Gechert on itse ollut tekemässä. Niiden mukaan julkisten menojen kasvattaminen vauhdittaa yleensä kasvua voimakkaammin kuin verojen alentaminen. Tämä johtuu siitä, että menojen vaikutus on suorempi siinä missä verot vaikuttavat käyttäytymiseen välillisemmin. Toisaalta myös suhdanteilla on iso merkitys vaikutuksen voimakkuuteen.

Gechertin mukaan yritysverotuksen kasvuvaikutuksia koskevia tutkimuksia vaivaa niin kutsuttu julkaisuharha. Se tarkoittaa, että yritysveronalennusten kasvuvaikutuksia löytäviä tutkimuksia on julkaistu herkemmin kuin niitä, joissa merkittäviä kasvuvaikutuksia ei ole löydetty. Harha voidaan havaita satoja eri tutkimuksia tilastollisesti tarkastelevissa niin kutsutuissa meta-analyyseissä. Gechert on kollegansa Philipp Heimbergerin kanssa julkaisemassaan tunnetussa tutkimuksessa arvioinut, että jos julkaisuharha otetaan huomioon, yleisten yritysveronalennusten kasvuvaikutus voi olla jopa nolla.

OECD:n O’Reilly: Uudempi tutkimus on osoittanut vääräksi vanhan teorian yritysverojen alennusten tuomasta kasvusta

Pierce O’Reilly korosti esityksessään, että perinteisesti on ajateltu yhteisöveronalennusten lisäävän investointeja ja sen seurauksena talouskasvua. Yhteisöveroprosentteja onkin laskettu trendinomaisesti 1980-luvulta alkaen. Sen jälkeen kasvu on kuitenkin ollut hitaampaa kuin aiempina vuosikymmeninä. Erityisesti finanssikriisin jälkeen talous, investoinnit ja tuottavuus ovat globaalisti stagnoituneet eli jämähtäneet paikoilleen. Sen sijaan yritysten voittomarginaalit ovat kasvaneet ja voitot ovat keskittyneet yhä harvemmille globaaleille suuryrityksille.

Uuden tutkimustiedon (esim. 1, 2, 3) valossa yhteisöveron yleinen alentaminen ei näytä O’Reillyn mukaan olevan tehokas keino kiihdyttää talouskasvua. Hän myös korosti sitä, että vaikutukset voivat riippua olosuhteista. Esimerkiksi pienet ja vähemmän voitolliset yritykset reagoivat kannusteisiin herkemmin kuin suuret voitolliset yritykset.  Hän peräänkuuluttikin paremmin kohdennettuja toimia, jos veroja alennetaan.

Arvonlisäveron kaltaiset liikevaihtoon kohdistuvat verot voivat olla kasvulle haitallisempia kuin voittoihin eli nettotuloon kohdistetut verot, kuten yhteisövero ja pääomatulovero. Samoin suoraan investointikustannuksiin kohdistuvat tuet, kuten nopeutetut poistot ovat veroasteen alentamista tehokkaampia keinoja lisätä investointeja. Lisäksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilöstökuluihin kohdistuvat lisävähennykset voivat olla verrattain tehokas toimi lisätä kasvua.

Matikka: “Yritysverojen alennukset tuskin maksavat itseään takaisin”

Tuomas Matikan esitys toi keskusteluun Suomen näkökulmaa. Hän toi esiin, että verotoimien mahdollisten kasvuvaikutuksen tulisi kompensoida myös menetettyjä verotuloja, jotta ne eivät heikentäisi julkista taloutta. Matikka oli yhtä mieltä muiden puhujien kanssa siitä, että on tuskin mitään “ilmaisia lounaita”, joissa yritysverojen alennukset rahoittaisivat itsensä.

Tutkimusta yritysverojen vaikutuksista kasvuun on Suomessa toistaiseksi varsin vähän. Matikka on kuitenkin julkaissut yhdessä Verotutkimuksen huippuyksikön kollegoidensa kanssa tutkimuksen, joka tarkasteli, mitä vaikutuksia syntyi, kun yhteisöveroa alennettiin Suomessa 26 prosentista 20 prosenttiin vuosina 2012–2014. He eivät havainneet tällä olevan olennaista vaikutusta investointeihin pienissä yrityksissä. Matikka kollegoineen julkaisi viime syksynä aiheesta myös tutkimuskatsauksen, jonka mukaan “yhteisö- ja osinkoverojen alentaminen kaikilta yrityksiltä on tutkimusnäytön valossa melko tehoton tapa vaikuttaa investointeihin ja kasvuun”.

Tutkimuksissa on havaittu, että veromuutoksilla voi olla myös yllättäviä vaikutuksia. Palkasta perittävien sosiaalivakuutusmaksujen nousun on havaittu lisäävän korkeamman osaamisen työntekijöiden rekrytointia ja toisaalta vähentävän investointeja koneisiin ja laitteisiin. Investoinneilla ja työvoiman kysynnällä voi siis olla tärkeä yhteys toisiinsa.

Matikka korosti O’Reillyn tapaan sitä, että eri veromuutosten vaikutukset vaihtelevat ja toisaalta ne voivat olla erilaisia eri yritysten välillä. Yleisten veronalennusten sijaan kohdennetummat toimet voivat olla tehokkaampia. Hän myös nosti esiin sen, että yhteisöveronalennusten hyödyt keskittyvät lähes yksinomaan yritysten omistajille ja suurituloisille työntekijöille.

Mitä hallitus voisi oppia asiantuntijoiden puheenvuoroista?

Petterin Orpon hallitus pohtii huhtikuun puoliväliriihessä toimia talouskasvun vahvistamiseksi. Toimia etsimään on nimitetty Varman toimitusjohtaja Risto Murron johtama Kasvuriihi-hanke, jonka toimikausi päättyy helmikuun lopussa.

Useat etujärjestöt, viimeisimpänä Elinkeinoelämän keskusliitto, ovat esittäneet veronalennuksia yrityksille ja varakkaille henkilöille talouskasvun vauhdittamiseksi. Veroareenan esitykset toivat ilmi, että tutkimuskirjallisuuden valossa etenkin yleiset yhteisö- ja osinkoveronalennukset ovat kasvutoimina vaatimattomia, eivätkä ne todennäköisesti ole itseään rahoittavia.

Veronalennusten kohdistuminen erityisesti varakkaimpiin lisäisi siis eriarvoisuutta, muttei välttämättä talouskasvua. Sen sijaan julkiset investoinnit erityisesti koulutukseen ja kannustimet tutkimus- ja kehittämistoimintaan ovat kasvun kannalta olennaisempia kuin verot. Veronalennukset kuitenkin vaikeuttaisivat näiden osaamista vahvistavien toimien rahoitusta.

Jussi Systä vastaa säätiön talouspolitiikan tutkimuksesta ja siihen liittyvästä toiminnasta. Systä viimeistelee Tampereen yliopistossa poliittisen talouden alan väitöskirjaansa julkisen talouden kestävyyden teorioista.