Bosnia ja Hertsegovinan poliittinen mosaiikki ja lokakuun parlamenttivaalit

Bosnia ja Hertsegovina on hallintorakenteeltaan monimutkainen valtio, missä ulkopuolisilla on edelleen paljon sananvaltaa. Tässä artikkelissa Hamza Pecar bosniahertsegovinalaisesta Forum of Left Iniativesta käsittelee lokakuussa maassa lokakuussa pidettyjä parlamenttivaaleja.

Maan hallinnollinen rakenne

Bosnia ja Hertsegovina on hallintorakenteeltaan hajautettu. Maassa on neljä eri hallintotasoa; valtio eli keskushallitus, entiteetit, kantonit sekä paikallistaso. Valtiotaso on niistä korkein. Sen parlamenttivaaleissa valitaan presidenttineuvoston jäsenet sekä parlamentin alahuoneen edustajat. Presidenttineuvoston muodostavat kolme presidenttiä (kroaatti, serbi ja bosniakki).

Keskushallituksen parlamentti on kaksikamarinen. Ylähuoneen 15 jäsentä edustavat maan kolmea etnistä ryhmää (viisi per ryhmä). Jokaisella etnisellä ryhmällä on veto-oikeus kaikissa lainsäädäntömenettelyissä. Presidenttineuvoston jäsenillä on myös veto-oikeus. Usein veto-oikeutta on käytetty poliittisena pelinappulana vaikeuttamaan päätöksentekoa, mikä on johtanut lukuisiin poliittisiin kriiseihin ja keskushallituksen toimintakyvyttömyyteen.

Edustajainhuoneessa on puolestaan 42 jäsentä, joista 28 tulee Bosnia ja Hertsegovinan federaatiosta ja 14 Republika Srpskasta (suomeksi serbitasavalta). Edustajat valitaan suhteellisella listavaalilla.

Entiteetit ovat toiseksi korkein hallintotaso. Bosnia ja Hertsegovinan federaatio ja Republika Srpska muodostavat maan kaksi entiteettiä. Liitteillä federaatio ja tasavalta ei ole varsinaista poliittista tai laillista merkitystä. Ne ovat jäänteitä sodasta, jotka sisällytettiin Daytonin rauhansopimukseen.  Käytännössä entiteetit ovat samantapaisia hallinnollisia rakenteita kuin Yhdysvaltojen osavaltiot.

Entiteeteille on annettu perustuslaissa laaja autonomia hoitaa sisäisiä asioita. Se sisältää terveydenhuollon, viranomaistoiminnan, oikeuslaitoksen sekä koulutuksen. Niiden toimivallan ulkopuolella ovat ulkopolitiikka, talouspolitiikka, ulkomaankauppa, tulli, maahanmuutto, kansainvälisten tuomioistuinten päätösten täytäntöönpano, asevoimat sekä ulkoinen turvallisuus, jotka kuuluvat kansalliselle parlamentille.

Sekä Bosnia ja Hertsegovinan federaatiolla että Republika Srpskalla on omat perustuslakinsa, jotka on sovitettu yhteen valtion perustuslain kanssa. Lisäksi niillä on omat presidenttinsä, varapresidenttinsä sekä pääministeristä ja muista ministereistä koostuva hallituksensa.

Kantonit muodostavat seuraavan hallinnon tason ja niitä on vain Bosnia ja Hertsegovinan federaation puolella. Republika Srpskassa valta on puolestaan keskitetty. Vaikka kantonit ovat maantieteellisesti jakautuneita, osa niistä heijastelee edelleen myös etnisiä jakolinjoja. Etnisiin puhdistuksiin ja uudelleensijoituksiin johtaneen sodan seurauksena osa kantoneista on edelleen pääosin yhden etnisen ryhmän asuttamia.

Federaation perustuslain mukaisesti kantoneilla on oikeus päättää koulutuksesta, terveydenhuollosta, sosiaalipolitiikasta sekä lainvalvonnasta. Jokaisella kantonilla on oma perustuslakinsa, hallituksensa sekä parlamenttinsa. Käytännössä kantonit vastaavat entiteettejä itsehallinnoltaan.

Paikallistaso koostuu puolestaan kaupungeista ja kunnista.

Etniset ja poliittiset jakolinjat

Hallinnollisten jakojen lisäksi Bosnia ja Hertsegovina on myös etnisesti hyvin jakautunut. Valtion perustuslain mukaan kansalaisten poliittiset oikeudet on osin sidottu siihen, mihin etniseen ryhmään kuuluu. Oikeus äänestää ja asettua ehdolle vaaleissa perustuu siis osin siihen, onko kansalainen serbi, kroaatti, tai bosniakki. 

Valtion perustuslain mukaan yhden presidenttineuvoston jäsenen on oltava serbi, joka tulee Republika Srpskasta, kun taas kahden muun presidentin on oltava bosniakki ja kroaatti Bosnia ja Hertsegovinan federaatiosta. Toisin sanoen esimerkiksi Republika Srpskassa asuva bosniakki ei voi tulla valituksi presidenttineuvostoon.  

Etniset jakolinjat heijastuvat myös poliittisiin puolueisiin, joita ei voi jäsentää pelkästään perinteisellä oikeisto-vasemmistojaottelulla. Sen lisäksi ne eroavat myös siinä, kannattavatko ne kansalaisoikeuksiin pohjautuvaa demokratiaa vai mallia, missä oikeudet toteutuvat etnisen edustuksen kautta. 

Oikeistopuolueet (bosniakkien SDA, kroaattien HDZ ja HDZ 1990, serbien SNSD ja SDS) kannattavat pääosin etnisyyteen pohjautuvaa järjestelmää. Bosniakkien SDA vakuuttaa julkisesti tukevansa kansalaisuuteen perustuvaa järjestelmää, mutta käytännössä työskentelee sitä vastaan. 

Keskusta- ja vasemmistopuolueet tukevat kansalaisoikeuksiin pohjautuvaa demokratiaa ja ovat monietnisiä. Näihin puolueisiin lukeutuvat sosialidemokraattiset SDP ja DP, sekä sosialiberaali Naša Stranka. 

Yksi keskustaoikeistopuolue, Narod i Pravda (NiP), tukee kansalaisoikeuksiin perustuvaa järjestelmää, missä etnistä edustusta on kuitenkin institutionaalisella tasolla. 

Ulkopuolinen vaikutusvalta

Korkeinta päätösvaltaa Bosnia ja Hertsegovinassa käyttää EU:n nimeämä korkea edustaja. Korkea edustaja tulee aina EU:sta, ja korkean edustajan sijainen puolestaan Yhdysvalloista. 

Korkea edustaja pystyy muun muassa erottamaan kenet tahansa, mukaan luettuna vaaleilla valitun presidentin, kansanedustajat tai ministerit, jos hän pitää sitä aiheellisena perustuslain toteutumisen tai valtion toimintakyvyn turvaamisen kannalta.  2000-luvun alussa korkea edustaja erotti virastaan presidentin ja 130 kansanedustajaa. 

Korkea edustaja voi myös muuttaa lakeja sekä entiteettien ja kantoneiden perustuslakia. Vain valtion perustuslaki sekä asevoimat ovat hänen toimivaltansa ulkopuolella. Koska Bosnia ja Hertsegovinan perustuslaki on olennainen osa Daytonin rauhansopimusta, ei korkean edustajan toimivalta yllä siihen. 

Tällä hetkellä virkaatekevä korkea edustaja on saksalainen Christian Schmidt. Hän seurasi 13 vuotta virassa toiminutta itävaltalaista Valentin Inzkoa. 

Kiista vaalilaista

Tämän vuoden parlamenttivaalien järjestämisen ajankohtaan liittyi paljon epävarmuuksia. Bosnia ja Hertsegovinan perustuslaki kuitenkin kieltää ennenaikaiset vaalit ja lain mukaan ne on pidettävä joka neljäs vuosi lokakuun ensimmäisenä sunnuntaina. Epäselvyydet johtuivat etnonationalististen puolueiden kyvyttömyydestä päästä sopuun vaalilaista. 

Vaalilakiin liittyvissä erimielisyyksissä on tiivistetysti kyse siitä, että kroaattien etnonationalistiset puolueet haluavat siirtyä etnisyyskeskeisempään vaalitapaan. Serbien etnonationalistiset puolueet tukevat tätä ajatusta, kun taas bosniakkipuolueet ovat julkisesti sitä vastaan. Käytännössä ne kuitenkin ovat suostuneet muiden puolueiden vaatimuksiin ylläpitääkseen nykytilaa, jossa etnisten ryhmien valta-asema säilyy.

Uudistusmieliset oppositiopuolueet, mukaan luettuna sosialidemokraattinen puolue, vastustavat uutta vaalilakia ja haluavat siirtyä kohti kansalaisuuteen perustuvaa poliittista järjestelmää. He myös tukevat lakimuutoksia, jotka tekisivät vaaliprosessista läpinäkyvämmän. 

Erimielisyydet vaalilaista johtivat siihen, että kroaattien etnonationalistinen puolue HDZ kieltäytyi varaamasta budjettiin rahoitusta vaalien järjestämistä varten. Tämä oli mahdollista, sillä kroaateilla on ”omat” julkisesten rahojen käytöstä vastaavat ministerinsä jokaisella hallinnollisella tasolla. 

Tilanne ratkesi, kun korkea edustaja Christian Schmidt puuttui asiaan ja varasi budjettiin varat vaaleja varten sekä teki muutamia teknisiä muutoksia vaalilakiin. Näillä muutoksilla pyrittiin lähinnä edistämään vaaliprosessin avoimuutta. 

Kohti vaaleja

Runsas vuosi ennen tämän vuoden parlamenttivaaleja 11 eri oppositiopuoluetta muodosti koalition, joka asettui tukemaan samaa valtiotason presidenttiehdokasta. Tämä koalitio pitää sisällään eri ideologioita edustavia puolueita ja sitä johtaa sosialidemokraattinen puolue SDP. 

Sekä kansallisella- että entiteetti tasolla SDP suuntasi vaaleihin osana samaa uudistusmielistä koalitiota, minkä kanssa se muodosti hallituksen Sarajevon kantonissa vuoden 2018 vaalien jälkeen. Tämä teki kampanjoinnista hieman erilaista kuin yleensä. Liittoumaan kuuluvat SDP, liberaalipuolue Naša Stranka sekä keskustaoikeistopuolue Narod i Pravda. 

Sarajavon kantonissa viime vuosina saavutetut edistysaskeleet, toimivat kampanjassa esimerkkinä siitä, kuinka eri ideologioita edustavat puolueet voivat toimia yhdessä kaikkien hyödyksi. 

Vaikka kampanjointi tehtiin yhdessä, puolueet menivät vaaleihin omilla listoillaan saavuttaakseen enemmän valittuja ehdokkaita. Liittouman sisällä SDP on vahvin puolue ja pitää hallussaan yli 50 prosenttia valituista ehdokkaista. 

Tuloksien, mielipidemittauksien ja sosiaalisen median kommenttien perusteella yhteinen kampanjointi nautti kansalaisten suurta suosiota. Koska Bosnia ja Hertsegovinan poliittinen todellisuus on ollut kolmen etnonationalistisen puolueen hallitsema, oli liittouman kampanjassaan vaikea nostaa kunnolla keskusteluun kansalaisuuteen perustuvien poliittisten oikeuksien edistämistä. 

Keskustelu poliittisen järjestelmän eri muodoista on sinänsä hyvä asia. Ongelmallista Bosnia ja Hertsegovinan kontekstissa on kuitenkin se, että samaa keskustelua on käyty jo 20 vuotta ja etnonationalistiset puolueet käyttävät sitä lähinnä etnisten jakolinjojen ylläpitämiseen. Samalla tärkeät keskustelut liittyen koronapandemiaan, inflaatioon, Ukrainan sotaan sekä taloudelliseen taantumaan jäävät käymättä. 

Vaalipäivä

Lokakuun toinen päivä saapui ja äänestyspaikat avattiin. Kampanjointi päättyi ja ihmiset saivat mahdollisuuden mennä äänestyspaikoille. Huolimatta korkean edustajan pyrkimyksestä parantaa vaaliprosessia osa muutoksista vain lisäsi vaalien täytäntöönpanokomiteoiden hämmennystä. Tämä puolestaan johti ennätysmäärään raportoituja väärinkäytöksiä.

Yksi suurimmista raportoiduista rikkeistä oli se, että yhdessä äänestyslaatikossa oli vaaliaseman avaamisen aamuna 300 valmiiksi täytettyä äänestyslipuketta. Sarajevon kantonissa keskusvaalilautakunta määräsi uudelleenlaskennan 32 äänestyspaikasta väärinkäytöksistä johtuen.  

Muutama päivä vaalien päättymisen jälkeen keskusvaalilautakunta määräsi kaikki äänet Republika Srpskan 2239:stä presidentin äänestyspaikasta uudelleenlaskettaviksi raportoitujen rikkeiden suuren määrän vuoksi.

Viimeisimpien valtiollisten tilastojen mukaan vaaleihin osallistui reilu 50% rekisteröityneistä äänestäjistä. Kun otetaan huomioon ne, jotka ovat lähteneet maasta ja ne, jotka ovat saaneet toisen maan kansalaisuuden, on äänestysprosentti todellisuudessa kuitenkin huomattavasti korkeampi.

Vaalitulokset

Vaalitulokset ovat kaksijakoiset. Valtiotasolla sosialidemokraattien johtaman 11 puolueen liittouman presidenttiehdokas sai yli 57 prosenttia äänistä. Ensimmäistä kertaa presidentiksi valittiin etnonationalistisen puolueen ehdokkaan sijasta sosialidemokraatti. Kaiken kaikkiaan etnonationalistiset puolueet saivat kuitenkin näissäkin vaaleissa eniten ääniä.   

Mitä tulee parlamenttivaaleihin, on sosialidemokraattista puolueen tulosta tarkasteltava sen johtaman liittouman näkökulmasta . Liittouman ääniosuus oli 31 prosenttia, jos huomioidaan myös liittoumaa tukenut keskustaoikeistopuolue NES (Independent European Alliance) . Puolueena SDP sai 13,5 prosenttia äänistä. Liittouman jälkeen toiseksi suurimman äänimäärän  sai bosniakkien etnonationalistinen puolue SDA 25,1 % äänimäärällä. 

Bosnia ja Hertsegovinan federaation vaalitulokset näyttävät aika lailla samalta. SDP:n kolmen puolueen koalitio  voitti 25,2 prosentin ääniosuudella. Jos NES otetaan huomioon, oli koalition yhteenlaskettu ääni osuus 29,5 prosenttia. Toisena oli bosniakkien etnonationalistinen puolue SDA 24,5 prosentilla. 

Republika Srpskassa etnonationalistinen valtapuolue SNSD sai yli 42 prosentin edustuksen parlamentissa. 

Kantonien tasolla mainitsemisen arvoista on se, että SDP:n enemmistö säilyi Sarajevon ja Una Sanan kantoneissa.  

Vaalituloksien perusteella ei voi sanoa, että etnonationalistiset puolueet hävisivät. Vaikka niiden kannatus laski hieman, ovat ne silti suurimmat puolueet. SDP:n johtaman liittouman vaalimenestys kuitenkin keikutti vallan tasapainoa olennaisesti. Se on vaalien jälkeen suurin ryhmittymä parlamentissa ja tulee johtamaan hallitusneuvotteluja. 

Liittouman voitosta huolimatta puolueena SDP menetti kymmenen prosenttiyksikköä äänistä sitten vuoden 2018 vaalien. Myös etnonationalististen puolueiden kannatus laski 15-20 prosenttiyksiköllä. Uusien puolueiden vaalimenestys selittää osittain laskua. 

Odotukset

Vaalitulokset osoittavat, että Bosnia ja Hertsegovinasssa on tällä hetkellä käynnissä kaksi muutosta. Ensimmäinen muutos on symbolinen. Bosniakkipresidentti tulee ensimmäistä kertaa olemaan sosialidemokraatti etnonationalististen puolueiden ulkopuolelta. Se tulee rajoittamaan etnonationalistisen puolueen vaikutusvaltaa. Toinen muutos on se, että SDP:n johtama progressiivinen liittouma on suurin sekä entiteetti- että kansallisella tasolla ja tulee johtamaan hallitusneuvotteluja. 

Vaikka progressiivinen liittouma onkin suurin, se ei pysty muodostamaan uutta hallitusta ilman myönnytyksiä. Yksi vaihtoehto on se, että etnonationalistiset puolueet muodostavat taas hallituksen sivuuttaen isoimman liittouman, sillä puhtaasti matemaattisesti ajateltuna ne voivat tehdä niin. 

Toinen vaihtoehto on se, että progressiivinen koalitio muodostaa hallituksen kroaattien ja serbien etnonationalististen puolueiden kanssa ja syrjäyttää bosniakkien etnonationalistisen puolueen. 

Molemmissa vaihtoehdoissa etnonationalistisilla puolueilla tulee olemaan paljon sananvaltaa. Positiivisena voi kuitenkin pitää sitä, että uudessa hallituksessa edistykselliset voimat voivat ainakin yrittää ohjata päätöksentekoa edistyksellisempään suuntaan.  

Hamza Pecar työskentelee hankekoordinaattorina bosniahertsegovinalaisessa Forum of Left Iniativessa. Yhdistys kokoaa yhteen vasemmistopoliittisesti suuntautuneita järjestöjä, aktivisteja sekä ammattiliittoja, jotka työskentevät kohti sosiaalisesti oikeudenmukaista ja solidaarista yhteiskuntaa.

Kuva:  Sandro Weltin/©Council of Europe (CCBY-ND 2.0)

Jaa: Facebook · LinkedIn · Twitter