Budjetti uhkaa kasvattaa eriarvoisuutta –  Lue lausuntomme eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle 

Kalevi Sorsa -säätiö antoi lausunnon hallituksen ensi vuoden valtion talousarvioesityksestä eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle. Nostimme esiin, että budjetissa ehdotetut veronalennukset kasvattavat eriarvoisuutta ja alijäämiä. Lisäksi kotimainen kysyntä heikkenee, mikä voi syventää taantumaa. Leikkaukset muun muassa kansalaisyhteiskunnasta uhkaavat demokratiaa ja turvallisuutta. Suomi on jäämässä yhä kauemmas ympäristötavoitteistaan, mikä aiheuttaa luontohaittojen ohella merkittäviä lisäkustannuksia tulevaisuudessa.

Huipputuloisten veronalennukset ovat epäreiluja –  kaikkein suurituloisempien verotusta voisi pikemmin kiristää

Hallituksen budjettiesityksen keskeisin talouspoliittinen linjaus on kevään kehysriihessä päätetyt tuloveronalennukset. Merkittävä osa veronalennuksista kohdennetaan suurituloisimmalle kahdelle prosentille suomalaisista, jotka ansaitsevat yli 100 000 euroa vuodessa. Tämä käy ilmi myös elokuussa julkaistusta raportistamme. Lisäksi suurituloisten eläkeläisten lisäveroa sekä ulkomailta Suomeen muuttavien suurituloisten asiantuntijoiden verotusta alennetaan. 

Veronalennusten kohdentamista voidaan pitää erityisen epäoikeudenmukaisena tilanteessa, jossa pienituloisten etuuksista sekä kaikkia hyödyttävistä julkisista palveluista on leikattu ja pieni- ja keskituloisiin kohdistuvia kulutusveroja on korotettu. 

Vallitsevassa tilanteessa veronalennusten sijaan tulisi pikemmin korottaa kaikkein suurituloisempien verotusta. Tätä varten voitaisiin lisätä tuloveroasteikon yläpäähän uusia korkeampia veroluokkia, jolloin aivan huipputuloisille voitaisiin kohdentaa korkeampi vero. Muille ryhmille voi olla perusteltua suunnata veronalennuksia, mutta ne tulee pystyä rahoittamaan oikeudenmukaisesti vaarantamatta talouden kestävää kehitystä. Veronkorotukset tulisi kohdistaa ensisijaisesti pääomien tuottoihin muun muassa listaamattomien osakeyhtiöiden verotusta uudistamalla (ks. ehdotuksemme osinkoverotuksen uudistamiseksi tästä raportista). 

Taantuma ja alijäämät syventyvät – kysynnästä ja investoinneista tulevaan pitäisi huolehtia 

Hallituksen suurituloisille suunnatut veronalennukset eivät ole tehokas tapa tukea talouskasvua, sillä ne eivät lisää kokonaiskysyntää. Juuri kysynnästä huolehtiminen olisi tarpeen taantuman kääntämiseksi. Suomen talous on jo pitkään ollut riippuvainen kotimaisesta kysynnästä. Siksi talouspolitiikalla tulisi kaventaa tuloeroja sekä satsata kotimaisiin investointeihin ja muihin kysyntää vahvistaviin toimiin. 

Budjetin linjaukset, kuten leikkaukset koulutuksesta, tutkimuksesta, tuotekehityksestä ja asuntorakentamisesta heikentävät kasvun edellytyksiä entisestään. Ne myös lisäävät erityisesti pienituloisten taloudellisia haasteita. Leikkaukset Suomessa asuvien ulkomaalaisten kotoutumispalveluista heikentävät todennäköisesti työllisyyttä, mikä heijastuu suoraan myös kasvuun alentavasti.  

Hallituksen veronalennukset ja jotkin kertaluonteiset toimet, kuten Valtion eläkerahaston varojen käyttäminen juokseviin menoihin, heikentävät julkista taloutta pitkällä aikavälillä. Tällaiset keinot ovat lyhytjänteisiä ja voivat heikentää julkisen talouden kestävyyttä, vaikka hallituksen tavoitteena on velkaantumisen vähentäminen. 

Suomi jää yhä kauemmas kotimaisista ja EU-tason ympäristötavoitteista – se voi aiheuttaa luontohaittojen ohella lisäkustannuksia 

Suomi on jäänyt kuluvan hallituskauden aikana niin kotimaisista kuin kansainvälisesti sovituista ilmasto- ja ympäristötavoitteista. Arvioiden mukaan Suomi saavuttaa nykyisellään hiilineutraaliuuden vasta vuoden 2050 jälkeen, eli yli 15 vuotta jäljessä ilmastolain edellyttämästä vuodesta 2035. Vastaavasti Suomen hiilinieluvaje vastaa jo yli 2,5-kertaisesti Suomen vuotuisia päästöjä. EU-sitoumuksista jääminen voi johtaa Suomelle suuriin korvauksiin. Ilmastopaneelin arvion mukaan se voi maksaa valtiolle jopa 0,8–5,5 miljardia euroa.  

Ympäristötavoitteista jääminen voi siis rasittaa merkittävästi julkista taloutta tulevaisuudessa. Silti talousarviossa ei ole esitetty lisätoimia, joilla pyrittäisiin uskottavasti pyrkimään kohti tavoitteiden edellyttämää muutosta. 

Suunnan kääntämiseksi ehdotimme, että Suomessa tulisi säätää luontolaki, jossa sovittaisiin sitovista ja konkreettisista tavoitteista luonnon suojelemiseksi ilmastolain tapaan. Sen lisäksi tulisi sopia sitovasta luontohaittojen kompensaatiosta sekä varata luonnonsuojelulle riittävä rahoitus. Voit lukea lisää näistä ja muista tarvittavista ympäristötoimista aiemmin lokakuussa julkaisemastamme raportista Luonnon vuoro – Katsaus Suomen luonnonsuojelun tilaan ja suositukset lähivuosien suojelutoimiksi poliittisille päättäjille. 

Lue lausuntomme valtiovarainvaliokunnalle kokonaisuudessaan täältä. 

Kuva: Hanne Salonen / Eduskunta