
Ihmisen toiminnan vaikutukset maapallolle
Teknisen ja yhteiskunnallisen kehityksen myötä ihmisen toiminta on saavuttanut mittasuhteet, jotka koettelevat planeetan kantokyvyn rajoja. Näin ei voida enää jatkaa, vaan yhteiskuntien on kehityttävä siten, etteivät ne pahenna ekologista kriisiä.
Vihreä humahdus voi muuttaa energiajärjestelmän vähäpäästöiseksi odotettua nopeammin
Poliittinen taistelu ympäristöministeriöstä 1980-luvulla ja mihin sitä tänään tarvitaan?
Benjamin Pitkänen, Emma Kari ja Kaisa Kosonen: Ilmastovaikuttaminen vaatii rohkeutta
Janne Peljo: Vihreä siirtymä on kilpailuetu Suomelle
Lasse Leipola: Ihmisoikeuksien on oltava yritysvastuun keskiössä
Tiina Nieminen: Miten luonnon monimuotoisuus turvataan?
Lauri Finér: Verotus ja reilu siirtymä
Jussi Ahokas: Miten reilu siirtymä rahoitetaan?
Oras Tynkkynen: Ympäristön tila ja tarvittavat muutokset
Tuuli Hirvilammi: Miten ekohyvinvointivaltio toteutetaan?
Janne M. Korhonen: Oikeudenmukainen siirtymä edellyttää hyväksikäyttötaloudesta luopumista
Discussion: Young people have a major role to play in a just green transition
Oodissa keskusteltiin oikeudenmukaisesta siirtymästä: nuoret avainasemassa muutoksessa
Podcast: Keskustelua kiertotaloudesta: Vaateteollisuus
Vihreää siirtymää hidastava hallitus karkottaisi sijoituksia ja työpaikkoja
Myytinmurtajaiset osa 2: Yhdeksän kysymystä ja vastausta vuoden 2022 energiakriisistä
Podcast: Keskustelua kiertotaloudesta: Miten ekologinen siirtymä onnistuu?
Podcast: Keskustelua kiertotaloudesta: Mitä on jätekansalaisuus?
Podcast: Keskustelua kiertotaloudesta: Mitä on kiertotalous?
Oikeudenmukaisen ekologisen siirtymän asiantuntijanamme aloittaa Janne M. Korhonen
Kiertotalous torjuu ilmastonmuutosta ja luontokatoa, mutta myös parantaa työllisyyttä
Vihreä siirtymä on myös turvallisuuspolitiikkaa
Kansainvälinen ilmastopolitiikka Glasgown jälkeen
Määrittävä vuosikymmen edistykselliselle ilmastopolitiikalle
The Decisive Decade for Progressives
Talouskasvusta politiikan sisältötavoitteisiin
Hakaniemi goes climate – Miten työväenliike vastaa ympäristökriisiin?
Mitä Glasgow'n ilmastokokous edellyttää Suomelta?
Eläinsuojelusta eläinten perusoikeuksiin?
Työajan lyhentämisen pitkä perinne ja tulevaisuus
Talouskasvusta politiikan sisältötavoitteisiin?
Lyhyemmän työajan kokeilut Suomessa 1996–1999
Talouskasvusta politiikan sisältötavoitteisiin? -webinaari
Kesäkoulu ekologisesti kestävästä tulevaisuudesta
Hae kesäkouluun Ekologisesti kestävästä tulevaisuudesta
Ympäristökäsikirja kuntapäättäjille
Kirja: Ympäristökäsikirja kuntapäättäjille – ja kaikille muille
Heiskanen ja Katajarinne: Haasteena reilu siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan
Podcast: Hyvä kehä kestävän hyvinvoinnin vauhdittajana
Hirvilammi: Hyvä kehä kestävän hyvinvoinnin vauhdittajana
Podcast: Vihreä jälleenrakennus ja sosialidemokratia
Vihreä jälleenrakennus ja sosialidemokratia
Keskustelu koronaelvytyksestä toi esille nykyisen ympäristöpolitiikan puutteet
Podcast: Resilienssi
Podcast: Työajan lyhentäminen
Samuli Sinisalo: Työajan lyhentämisen ekologiset vaikutukset
Hulkkonen: Korona – datan lähde ilmakehätutkijoille, välikysymys ihmiskunnalle
Podcast: Yhteiskunnan kriisit ja niihin sopeutuminen
Voiko koronakriisi tuoda mitään hyvää?
Moisio ja Tynkkynen: Mitä jokaisen on hyvä tietää Pariisin ilmastosopimuksesta?
Salokannel: Ekologisen kompensaation lyhyt oppimäärä
Vatanen: Onko meillä varaa olla siirtymättä nelipäiväiseen työviikkoon?
Podcast: Mitä jokaisen päättäjän tulisi tietää EU:n ilmastopolitiikasta?
Matleena Moisio & Oras Tynkkynen: Mitä jokaisen päättäjän tulisi tietää EU:n ilmastopolitiikasta?
Event: Green New Deal in Finland
Green New Deal monitieteisen ympäristötutkimuksen näkökulmasta
Green New Deal—The New Wave in US Politics?
Pikettyltä ehdotus eriarvoisuuden ja ilmastonmuutoksen torjuntaan EU:ssa
What are the Katowice negotiations about?
Teemasta
Miten yhteiskuntiamme tulisi kehittää, jotta ne saataisiin muovattua ympäristön kannalta kestävälle pohjalle? Miten vihreä siirtymä voidaan toteuttaa oikeudenmukaisesti.
Näihin kysymyksiin pureutuu Sorsa-säätiön painopistealue ”Ihmisen toiminnan vaikutukset maapallolle” vuosina 2019–2023. Teema-alueen käsittelyssä korostuu säätiön rooli linkkinä työväenliikkeen, akatemian, politiikan ja kansalaisjärjestöjen välillä. Tavoitteena on luoda dialogia sellaisten toimijoiden välille, jotka eivät itsestään selvästi keskustele keskenään sekä tuoda uusia avauksia ja kansainvälisiä ideoita suomalaiseen keskusteluun.
Teemaa käsitellään julkaisemalla tutkimuksia, politiikkapapereita, ajankohtaisblogeja ja podcasteja, sekä järjestämällä erilaisia keskustelutilaisuuksia.