Demokratiatuessa pitäisi huomioida poliittisten puolueiden ohjelmallisuus

ENoP (European Network of Political Foundations – Independent actors in democracy promotion and development cooperation) julkaisi hiljattain keskustelupaperin EU support for political parties – why does it matter and how can it be enhanced, joka käsittelee poliittisten puolueiden roolia demokratian tukemisessa.

Euroopan komissio (DG Devco) ja EU:n ulkosuhdehallinto ovat halunneet selvittää mahdollisuutta kehittää tukea poliittisille puolueille osana demokratiatukistrategiaansa. Paperin tarkoituksena on vastata EU-instituutioiden tarpeeseen käsitellä asiaa, ja jakaa ENoP:n jäsenien kokemus demokratian tukemisesta sekä työstä poliittisten puolueiden ja kansalaisjärjestöjen kanssa kumppanimaissa.

Keskustelupaperissa tarkastellaan puolueiden kolmea erityistä toimintoa ja sitä kuinka näitä toimintoja voidaan tukea. Poliittisten säätiöiden vahvuus demokratian tukemisessa on rakentaa siltoja kansalaisyhteiskunnan ja poliittisten puolueiden välille sekä tukea puolueiden ohjelmallisuutta, arvopohjaa ja sisäistä demokratiaa.

EU:n demokratiatukea käsittelevässä Aberystwythin yliopiston tutkimushankkeessa ilmeni, että monet demokratian tukijat ovat siirtyneet kohti neutraaleja ja teknisiä instrumentteja (Bridoux, Hobson & Kurki 2012). Hankkeessa mukana olleen kansainvälisten suhteiden professori Milja Kurjen mukaan EU on epäpolitisoinut demokratian käsitteen keskittymällä teknisiin instrumentteihin, kun pitäisi keskustella demokratian merkityksistä ja käytännöistä (Kurki 19.11.2013).

EU on tunnustanut poliittisten puolueiden tukemisen merkityksen demokratian edistämisessä, mutta ongelmaksi on muodostunut, miten niitä tuetaan. Ymmärrettävästi EU:n tulee pyrkiä tuessaan puolueettomuuteen. Sen sijaan poliittiset säätiöt kykenevät tarttumaan työssään poliittisten puolueiden kanssa myös poliittisiin sisältökysymyksiin.

Miksi sitten puolueiden ohjelmallisuuden ja ideologian tukeminen on demokratian kannalta tärkeää? Keskustelupaperissa nostetaan esiin puolueiden tarve laajapohjaiselle ohjelmalle, jotta ne kykenisivät täyttämään tehtävänsä eli kohtaamaan yhteiskunnalliset haasteet. Poliittisilla puolueilla tulee olla yhtenäinen arvopohja, mutta myös tavoite tarjota kansalaisille johdonmukainen ja normatiivinen visio yhteiskunnasta.

Politiikan tekeminen perustuu aina arvopohjaisiin valintoihin. Tässä mielessä puolueiden ideologiat tekee niiden politiikasta jollain tavalla ennustettavaa. Demokratisoituvissa maissa kansalaiset eivät usein luota puolueisiin, ja puolueet nähdään pääsääntöisesti korruptoituneina vallan välineinä.

Usein puolueilta puuttuu selkeä arvopohja, tai ne voivat muuttaa sitä yhtäkkisesti. Esimerkiksi Kosovon suurin puolue PDK (Kosovon demokraattinen puolue), joka aiemmin profiloitui sosialidemokraattisena puolueena, päätti muutama vuosi sitten muuttaa profiiliaan konservatiivisemmaksi. Tämä tehtiin sen vuoksi, että tuolloin isoissa Euroopan maissa konservatiivit olivat vallassa, ja näin ajateltiin paremmin edistettävän Kosovon EU-integraatiota.

Demokratiaan kuuluvat myös vaihtoehdot, joiden väliltä kansalaiset voivat valita. Puolueiden välillä on oltava eroja. Kansalaisten kannalta ei ole yhdentekevää, jos puolueet vasemmalta oikealle tukevat esimerkiksi alhaista verotusta tai tasaveroa. Tämä on todellinen esimerkki Kosovosta muutaman vuoden takaa. Se myös osoittaa käytännössä mitä tapahtuu, kun puolueissa ei tunneta (eikä tunnusteta) ideologioita.

Demokratian määritelmissä on kyse arvojärjestelmistä, poliittisista ja ideologisista arvoista. Käsitteen kiistanalaisuutta ei kuitenkaan demokratian tukemisessa huomioida (Kurki 19.11.2013). Demokratian tukijoina poliittiset säätiöt ylläpitävät tärkeää keskustelua ja erilaisia näkemyksiä demokratian sisällöstä. Demokratisoituvissa maissa poliittisilla toimijoilla on oltava käsitys siitä, millaista demokratiaa tavoitellaan.

Keskustelupaperissa esitetään suosituksia EU:lle poliittisten puolueiden tukemiseksi, joista osalla voisi olla puolueiden profiloitumista tukevia vaikutuksia. Euroopan parlamentissa edustettuina olevat puolueet voisivat olla mukana puolueiden tukemisessa vahvistamalla dialogiaan arvopohjaltaan samankaltaisten puolueiden kanssa EU:n ulkopuolisissa demokratisoituvissa maissa.

EU voisi myös entistä enemmän hyödyntää olemassa olevia verkostoja kuten ENoP:a, joka kattaa Euroopan parlamentissa edustettuina olevien puolueryhmien kirjon. ENoP jäsenet myös tekevät kahdenvälistä yhteistyötä sisarpuolueidensa kanssa mm. puolueiden ohjelmallisuuden tukemiseksi.

Lähteet:

ENoP (2014), EU support for political parties – why does it matter and how can it be enhanced? A Discussion Paper from the European Network of Political Foundations (ENoP)

Bridoux Jeff, Christopher Hobson & Milja Kurki (2012), Rethinking Democracy Support. Policy Paper, September 2012

Kurki, Milja (2013), Puheenvuoro Foundation for European Progressive Studiesin ja Kalevi Sorsa -säätiön järjestämillä tutkimus- ja politiikkapäivilläValta kuuluu kansalle. Eurooppalaisen demokratian tulevaisuus. 19.11.2013