Valkoinen kettu turkistarhan häkissä katsoo kohti

Eläinsuojelusta eläinten perusoikeuksiin?

Useat Euroopan maat ovat kieltämässä tai jo kieltäneet turkistarhauksen. Suomessakin viimeisimpänä SDP:n vuoden 2020 puoluekokous asettui kannattamaan turkistarhauskieltoa. Kalevi Sorsa -säätiön julkaisussa ”Otetaan eläinten oikeudet vakavasti” Eläinoikeusjuristit ry ehdottaa myös eläinten perusoikeuksien nostamista ihmisoikeuksien rinnalle.

Kirjoittaja Kalevi Sorsa -säätiö Kalevi Sorsa -säätiö

Turkistarhauskiellon yhteydessä nostetaan usein esiin työllisyys ja tarhaajien asema. Vaikka työllisyyskysymys on tärkeä, on koko suomalainen työelämä parhaillaan murroksessa, ja moni muukin ammatti häviämässä. Työllisyysnäkökulma ei perustele sitä, miksi juuri eläinten kannalta epäeettinen turkistarhauselinkeino tulisi säilyttää. Turkistarhojen määrä on muutenkin laskenut 1980-luvun 6 000 tarhasta alle tuhanteen, ja osalle tarhaajista tarhaus on sivutoimi.

Mikäli turkistarhaus kiellettäisiin, tarhaajien ja muiden turkiselinkeinosta elantonsa saavien työllistämistä ja uudelleenkouluttamista tulisi ehdottomasti tukea. Turkistarhauksen alasajon yhteydessä tehtävät ratkaisut viitoittaisivat tietä myös muiden ekologisesti tai eettisesti kestämättömien elinkeinojen, kuten turpeentuotannon, sosiaalisesti kestävään alasajoon.

Tällä hetkellä SDP, vasemmistoliitto ja vihreät ovat turkistarhauskiellon kannalla. Kalevi Sorsa -säätiön julkaisussa arvioidaan, että on epätodennäköistä, että nämä puolueet voisivat lähitulevaisuudessa muodostaa enemmistöhallituksen, joka voisi viedä turkistarhauskiellon läpi eduskunnassa.

Turkistarhauskiellon eteneminen vaatisi vielä, että joko keskusta, kokoomus tai perussuomalaiset lähtisivät ajamaan turkistarhauksen kieltoa. Toisaalta asia saatetaan ratkaista myös EU-tasolla. Esimerkiksi tuotantoeläinten häkkikasvatuksen kieltävä kansalaisaloite etenee parhaillaan EU:ssa. Se ei kuitenkaan tule koskemaan turkiseläimiä. Monet yksittäiset EU-maat kuitenkin kannattavat jo turkistarhauskieltoa.

Myös monet muut eläinten oikeuksia koskevat kysymykset odottavat Suomessa ratkaisuaan. Vuodesta 2012 asti valmistellusta eläinsuojelulaista on tulossa jo valmistuessaan riittämätön ja vanhentunut. Esimerkiksi vaatimus kivunlievityksestä kastroitaville porsaille typistyi valmistelussa tulehduskipulääkkeen edellyttämiseksi. Eläinten jatkuvan vedensaannin turvaamisen tavoite on puolestaan jäänyt kustannustehokkuuden tavoittelun alle, sillä ne eläintenpitomuodot, joille vaatimuksesta aiheutuisi merkittäviä lisäkustannuksia, on jätetty lain ulkopuolelle.

Kalevi Sorsa -säätiön julkaisu käsittelee myös laajempaa kysymystä eläinten oikeuksista. Suomen eläinoikeusjuristit ry esittää, että eläinten perusoikeudet on nostettava ihmisoikeuksien rinnalle.

Eläinten perusoikeuksien turvaaminen ihmisten perusoikeuksiin verrattavalla tavalla vaikuttaisi nykymuotoiseen eläinten jalostamiseen, kasvattamiseen, käyttöön ja tappamiseen. Esimerkiksi metsästäminen jokamiehenoikeutena ei olisi enää sallittua. Eläinten perusoikeuksista säätäminen edellyttäisi myös julkisten varojen ohjaamista ei-eläinperäisten elintarvikkeiden kehittämiseen, jotta eläinperäisistä elintarvikkeista päästäisiin eroon mahdollisimman pian.

Eläinoikeusjuristien ehdotus voi tuntua utopistiselta, mutta se on samaan aikaan ajankohtainen puheenvuoro siitä, miten voisimme yhdessä luoda maailman, jossa me ihmiset elämme kunnioittavasti muiden eläinten kanssa.

Julkaisu on osa Kalevi Sorsa -säätiön Ihmisen toiminnan vaikutukset maapallolle -hanketta (2019–2023), joka tarkastelee ekologisen kriisin syitä ja yhteiskunnallisia seurauksia sekä pyrkii löytämään oikeudenmukaisia ratkaisuja yhteiskuntien saattamiseksi kestävälle uralle.

Julkaisu on luettavissa kokonaisuudessaan PDF:nä ja Issuussa.

Lisätietoja: 

Pauli Rautiainen, julkaisun toimittaja, yliopistonlehtori, pauli.rautiainen@uef.fi, 040 770 7282

Anna Kuokkanen, viestinnän asiantuntija, Kalevi Sorsa -säätiö, anna.kuokkanen@sorsafoundation.fi, 050 553 3507