Elin Ylvasdotter: Älä tyri nyt tätä, Ruotsi
"Ruotsin tapa käydä kamppailua koronavirusta vastaan poikkeaa muusta Euroopasta. Mutta niin poikkeaa ruotsalainen luottamuskin. Ruotsin lievän lähestymistavan takana voidaan kuitenkin havaita uhkaus: pitäkää huolta itsestänne tai kovemmat rajoitukset odottavat." Kalevi Sorsa -säätiö julkaisee Dagens Arenan pääkirjoituksen (2.4.2020) yhtenä esimerkkinä ruotsalaisesta puheenvuorosta koskien koronakriisin hoitoa Ruotsissa. Sen on kirjoittanut pääkirjoitustoimittaja Elin Ylvasdotter, joka on Ruotsin sosialidemokraattisen opiskelijaliiton (S-studenter) entinen liittopuheenjohtaja.
Alkuperäinen artikkeli ruotsiksi löytyy tästä.
Espanjassa on voimassa ulkonaliikkumiskielto. Espanjalainen ystäväni istuu puolisonsa ja kahden lapsensa kanssa eristyksissä. Ulos saa mennä vain kahdesti viikossa, joko ruokakauppaan tai apteekkiin. Rikkomuksista rangaistaan tuntuvilla sakoilla. Espanja on katastrofaalisen hirvittävässä tilanteessa ja siitä saattaa tulla se Euroopan maa, johon korona iskee kaikista kovimmin.
Kansalaiset ovat nyt alkaneet kyseenalaistaa viranomaisten toimintaa muun muassa keräämällä nimiä vetoomuksiin liikkumisrajoitusten höllentämiseksi. ”Kukaan ei tiedä, kuinka kauan tämä kestää. On kestämätöntä istua sisällä kahden pikkulapsen kanssa. Ole onnellinen, että asut Ruotsissa”, ystäväni sanoo.
Ruotsissa ei ole ulkonaliikkumiskieltoa. Kadut ovat kuitenkin autiompia kuin yleensä, joskaan eivät samalla tavalla kuin Espanjassa tai Ranskassa. Ranskalaisissa kaupungeissa katuja huuhdellaan desinfioimisaineella. Tartuntojen estämisen näkökulmasta tämä on täysin merkityksetöntä ja resurssien tuhlausta. Näitä resursseja voitaisiin käyttää paremmin esimerkiksi sairaanhoidossa.
Kuitenkin juuri ruotsalaista koronastrategiaa kyseenalaistetaan eniten. Vaikka olemme keskellä pandemiaa ja eri maiden strategioiden vertailu nyt on sekä tyhmää että mahdotonta, näin kuitenkin tällä hetkellä tehdään.
Muut maat ovat enemmän tai vähemmän sulkeneet yhteiskuntansa, mutta Ruotsin strategia on rakennettu rajoitusten ja yksilöiden vastuun väliselle tasapainottelulle. Ruotsi on äärimmäinen maa monessa mielessä. Erottaudumme luottamuksellamme. Tämä luottamus koostuu kolmesta osasta: luottamuksesta toisiimme, kansalaisten luottamuksesta viranomaisiin ja viranomaisten luottamuksesta kansalaisiin. Luotamme viranomaisiimme, ja viranomaiset puolestaan luottavat kansalaisiin. Näin syntyy molemminpuolinen luottamus.
Tämä luottamus leimaa Ruotsin koronastrategiaa. Viranomaiset luottavat kansalaisiin, ja kansalaisten luottamus viranomaisiin ja hallituksen koronatoimiin on korkealla tasolla. Samalla väitetään, että Ruotsi on jättänyt kamppailun virusta vastaan yksin kansalaisten kontolle. Näin ei tietenkään ole. Päinvastoin, Ruotsi on asettanut rajoituksia, jotka ennen pandemiaa olisivat tuntuneet käsittämättömiltä.
Koska pandemia tulee todennäköisesti kestämään siihen saakka kunnes on saatu kehitettyä rokote, rajoitusten on oltava kestäviä. Ihmisten sulkeminen sisätiloihin moneksi kuukaudeksi on myös yhteiskunnallinen koe, kuten [Ruotsin kansanterveysviraston johtaja] Johan Carlson ilmaisi SVT:n Agenda-ohjelmassa. Mutta Ruotsin erottaa muista myös se, että poliittisia uudistuksia on haluttu tehdä niin, että ihmisillä on oikeasti mahdollisuus seurata viranomaisten suosituksia. Sairasloman omavastuupäivän poistaminen on todennäköisesti yksi tehokkaimmista keinoista torjua viruksen leviämistä. Ihmisillä on nimittäin erilaiset edellytykset seurata suosituksia. Mutta meillä on myös erilaiset edellytykset istua kotona eristyksissä useita kuukausia. Se on kuluttavaa kenelle tahansa meistä, mutta hyvin monille ryhmille se saattaa merkitä kauheaa kärsimystä.
Strategia tuntuu toistaiseksi toimivan, joskin on liian aikaista sanoa varmasti. Kadut tyhjenevät, ihmiset lykkäävät matkoja ja häitä ja pitävät nuhaiset lapsensa kotona. Ruotsalainen ”käyrä” ei myöskään poikkea muista maista. Onnistumisen edellytyksenä on kuitenkin luottamus. Mikäli emme huolehdi itsestämme, hallituksen ja terveysviranomaisten näkymätön piiska odottaa.
Päivittäisissä tiedotustilaisuuksissa taustalla oleva uhka on havaittavissa: jos ette huolehdi itsestänne, meidän on asetettava tiukempia rajoituksia. Myös ihmisten keskinäinen luottamus on toimien onnistumisen edellytyksenä. Luottamus rakentuu sen varaan, että ihmiset noudattavat sekä lakeja että suosituksia. Sosiaalinen kontrolli, ja häpeä, on armoton niitä kohtaan, jotka eivät niitä noudata. Voi olla, että Ruotsin pitää ottaa käyttöön kovemmat rajoitukset. Tarkoittaako se sitten sitä, että ruotsalainen luottamus on menetetty? Ei, se tarkoittaa vain sitä, että viranomaisten mielestä kovemmat rajoitukset on pitänyt ottaa käyttöön.
Covid-19 on hirveä sairaus ja aiheuttaa valtavaa kärsimystä. On yhteinen velvollisuutemme kamppailla tartuntoja vastaan ja suojella toisiamme ja yhteiskunnan hauraimpia. Sen paremmin [valtionepidemiologi] Anders Tegnell kuin [pääministeri] Stefan Löfvenkään eivät voi tehdä sitä yksinään vaan meidän on autettava. Kukaan ei tiedä, mikä strategia on paras. Mutta kansalaisena olen iloinen siitä, että asun maassa, jossa luottamus toisiamme kohtaan on korkealla tasolla, ja jossa puolustusvoimat rakentavat kenttäsairaaloita sen sijaan, että kontrolloisivat kansalaisiaan.