Elvytys auttaisi sekä naisia että miehiä

Kirjoittaja Hildur Boldt Hildur Boldt

Elina Grundström väitti eilisessä Helsingin Sanomien kolumnissaan, että ”elvytys ottaa naisilta ja antaa miehille”. Kolumnin otsikko viittaa muun muassa siihen, että hallituksen niin sanotut elvytyspaketit suuntautuvat miesvaltaisille aloille (telakat, rakentaminen, infrastruktuuri), vaikka naisvaltaisella hyvinvointisektorilla on nähty merkittäviä leikkauksia.

Grundströmiä on syytä kiittää siitä, että hän nosti esille tärkeän näkökulman eli talouspolitiikan sukupuolivaikutusten selvittämisen. Suomessa on arvioitu budjettipäätösten vaikutusta eriarvoisuuteen esimerkiksi tuloeroja kuvaavan gini-kertoimen kautta, mutta budjetin vaikutusta sukupuolten väliseen tasa-arvoon ei Suomessa ole arvioitu – toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa on tapana.

Kaikesta huolimatta Grundströmin kolumnin muutamiin väitteisiin on syytä puuttua. Ensinnäkin elvytys ei voi määritelmällisesti viedä naisvaltaisilta hyvinvointisektoreilta resursseja, sillä elvytyksen käsite viittaa menonlisäyksiin tai veronalennuksiin budjettipolitiikassa. Sen sijaan nykyhallituksen finanssipolitiikan kiristävien toimien kuten menoleikkausten voidaan katsoa ”ottaneen naisilta”.

Toisin sanoen hyvinvointisektorin leikkaukset, jotka iskevät naisvaltaisiin aloihin eivät ole elvytystä tai investointeja vaativien vika. Niistä voidaan kiittää ”talousviisaita”, jotka ovat esittäneet vaatimuksia nykyistäkin suuremmista säästötoimista ja julkisen sektorin bkt-osuuden supistamisesta (esim. täällä, täällä ja täällä). Uudet investoinnit asuntorakentamiseen, raideliikenteeseen tai homekoulujen korjaamiseen eivät ole pois naisilta. Elvytyspolitiikan ei tarvitse olla nollasummapeliä infrastruktuurihankkeiden ja hyvinvointipalveluiden välillä.

Tällä hetkellä elvytystä tarvitaan varmistamaan riittävä kokonaiskysyntä ja täystyöllisyys. Pitkällä tähtäimellä talouden uudistuminen ja tasapainoinen kehitys edellyttävät pitkäjänteisiä investointeja koulutukseen, terveydenhuoltoon ja hyvinvointipalveluihin sekä tutkimukseen ja tuotekehitykseen, uusiutuvaan energiaan ja infrastruktuuriin.

 

 

 

 

Lue myös blogit:

Julkisen sektorin kasvu on myytti – ja sen kuuluukin kasvaa laskusuhdanteissa

Hyvä talouspolitiikka ei synny paniikissa

Velka ja kasvu