Eriarvoisuuksien Eurooppa

Euroopan unionin jäsenmaiden välillä on suuria eroja, mutta myös maiden sisäiset sosioekonomiset eriarvoisuudet ovat paikoin jyrkkiä. Polarisaatiota on syntynyt Euroopan taloudellisten ja väestöllisten keskusten ja ulkokehällä olevien alueiden väliin.

Tutkimus Unequal Europe – Tackling Regional Disparities in the EU tarkastelee, miten ja missä taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen eriarvoisuus ilmenee Euroopassa. Tutkimus tiivistää ja vertaa aiempien tutkimusten tuloksia Suomesta, Ruotsista, Virosta, Saksasta, Ranskasta, Espanjasta, Italiasta ja Romaniasta, ja tarkastelee niitä EU:n monitasoisen järjestelmän kontekstissa.

Tutkimuksen keskeiset huomiot voidaan tiivistää näin:

• Sosiaaliset ja taloudelliset erot kumuloituvat alueellisiksi eroiksi. Keskeisten kasvualueiden ja periferisten alueiden välinen voimakas polarisaatio näkyy talousrakenteessa, työmarkkinoissa ja sosiaalisessa kehityksessä. Polarisaatio väestökeskusten ja periferioiden välillä on sekä sosiaalista että alueellista.
• Siinä missä kasvukeskukset metropoleissa ja niiden ympärillä kiinnittyvät globaaleihin arvoketjuihin, ulkopuolelle jäävät alueet kamppailevat joko rakennemuutoksen ja teollisuuden vähenemisen kanssa tai ovat laajasti maaseutumaisia ja niitä määrittää voimakkaasti maatalous.
• Vaikka ulkoiset tekijät, kuten rakennemuutos ja talouskriisit ovat syventäneet alueellista eriarvoisuutta, alueiden välisiä eroja on kärjistänyt yksiulotteinen ja laiminlyöty talouspolitiikka 1990-luvulta lähtien. Ajan myötä alueet, joilla on ollut suotuisat lähtökohdat, ovat alkaneet kukoistaa, kun taas huonompien lähtökohtien alueet ovat jääneet jälkeen.
• EU:n epätasainen ja kriiseistä kriiseihin kulkeva talouspolitiikka pitäisi haastaa siirtymällä kilpailua ja kasvua painottavasta paradigmasta sellaiseen yhtenäiseen eurooppalaiseen talous- ja sosiaalipolitiikkaan, joka edistää yhdenvertaisia elinoloja. Tällainen politiikka toimisi puskurina globaaleja haasteita kuten pandemioita ja ilmastonmuutosta vastaan.

Julkaisu on tuotettu osana Friedrich-Ebert-Stiftungin ja Foundation for European Progressive Studies -ajatuspajan (FEPS) tutkimushanketta. Kalevi Sorsa -säätiö oli mukana hankkeen Suomea koskevassa osiossa.