EU-jäsenyysprosessi voi onnistuessaan vauhdittaa Ukrainan sodanjälkeistä jälleenrakennusta  

Kalevi Sorsa -säätiö on mukana eurooppalaisten ajatuspajojen Progressive Paths to Rebuild Ukraine -tutkimushankkeessa. Hankkeen tavoitteena on rakentaa edellytyksiä Ukrainan tulevalle jälleenrakennukselle muun muassa analyysien, toimenpide-ehdotusten ja keskustelutilaisuuksien avulla. FEPSin postdoctutkijan Andriy Korniychukin raportti Ukrainan EU-jäsenyysprosessista on hankkeen ensimmäinen julkaisu.

Korniychukin mukaan Euroopan tulevaisuus vakaana demokraattisena arvoyhteisönä riippuu olennaisesti Ukrainan sodanjälkeisen jälleenrakennuksen onnistumisesta. On tärkeää, että maa kulkee kohti nykyaikaista kestävää demokratiaa ja lopulta yhdentymistä muun Euroopan kanssa. Euroopan kannattaa olla maan tukena, sillä epävakaa autoritaarinen hallinto uhkaisi koko alueen tulevaisuutta. 

Euroopan unioni myönsi Ukrainalle ehdokasmaan aseman kesäkuussa 2022, mikä on ensimmäinen askel kohti jäsenyyttä. Ukrainalla on kuitenkin pitkä tie edessään ennen kuin jäsenyysneuvottelut voidaan edes aloittaa. Esimerkiksi useilla Länsi-Balkanin mailla prosessi on kestänyt kymmeniä vuosia. Vuonna 2020 jäsenyysneuvotteluiden periaatteita myös uudistettiin, jolloin demokratian, talouden ja oikeusvaltiokehityksen vaatimuksia jäsenyyden edellytyksenä nostettiin korkeammalle.  

Raportti esittää, että Ukrainan onnistunut jälleenrakennus ja demokratiakehitys edellyttävät EU:lta edistyksellisempää laajentumispolitiikkaa myös suhteessa muihin itäisiin naapurimaihin. Venäjän hyökkäyssodan myötä itälaajentumisesta tulisi muodostua Euroopan rauhan ja turvallisuuden kulmakivi. Korniychukin mukaan EU-jäsenyys ja jäsenyyttä edeltävä prosessi voisivat tarjota parhaat mahdolliset puitteet Ukrainan kehitykselle. Usein suurinta edistystä tapahtuu nimenomaan jäsenyysneuvotteluiden aikana, kun hakijamaat pyrkivät täyttämään jäsenyyden kriteerit.  

Raportti perehtyy myös Ukrainan jälleenrakennuksen sosiopoliittiseen ulottuvuuteen. Jotta jälleenrakennus onnistuu, tulee Korniyschukin mukaan maassa keskittyä hallinnon hajauttamiseen, kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen ja yksityisen sektorin vakauttamiseen. Ne ovat edellytyksiä, jotta maan hallinto voi tosiasiassa edistää kaikkien kansalaisten etua. 

Myös oikeusvaltiokehityksen vahvistaminen näyttäytyy raportin mukaan ensiarvoisen tärkeänä. Siksi vahva korruption hillintä ja yhteiskunnan oligarkkisen järjestelmän purkaminen ovat olennaisia Ukrainan menestyksen mahdollistamiseksi.  

Epäonnistuneesta jälleenrakennuksesta seuraa raportin mukaan useita riskejä. Ukrainasta voi tulla yksi uusi valtio, jossa nationalismi, äärioikeisto ja populismi kukoistavat. Puola, Slovakia ja Tšekki ovat tällä hetkellä Ukrainan lähimpiä liittolaisia ja samalla maita, joiden demokratiakehityksessä on viime vuosina nähty huolestuttava käänne. Ukrainan asemoituminen näiden maiden rinnalle ei olisi hyväksi, jos Euroopan yhdentymisen halutaan edistävän demokratian ja oikeusvaltion arvoja.  

Korniychuk korostaa, että Ukrainan tie kohti jäsenyyttä riippuu sekä maasta itsestään että EU:sta. Ukrainan hallituksen vastuulla on täyttää EU-jäsenyyteen liittyvät kriteerit. Toisaalta EU:n vastuulla on uudistaa naapurusto- ja laajentumispolitiikkaansa niin, että se pystyy paremmin tukemaan Ukrainan tavoitteita.   

Raportti sisältää useita konkreettisia suosituksia ja suuntaviivoja sekä Ukrainan jälleenrakennukselle että EU:n laajentumis- ja naapurustopolitiikalle. Progressive Paths to Rebuild Ukraine -tutkimushankkeen tiimoilta julkaistaan seuraavaksi kirja, joka käsittelee Ukrainan sodan laajamittaisia vaikutuksia. Kahdestatoista artikkelista koostuva teos ilmestyy toukokuussa 2023.