EU:n Israel-politiikka on menettänyt kansalaisten tuen

Enemmistö EU-kansalaisista kannattaa pakotteita Israelille. Silti unionin linja jatkuu Israelia myötäilevänä. Väitöskirjatutkija Bruno Jäntti varoittaa, että EU:n seuraavat ulkopoliittiset päätökset voivat ratkaista, onko palestiinalaisella yhteiskunnalla edellytyksiä selviytyä. Blogikirjoituksessaan hän avaa EU:n ristiriitaista Israel-politiikkaa ja kansalaisten kasvavaa turhautumista.

Euroopan unioni (EU) jatkaa Israelin suurimpana kauppakumppanina ja osa EU-maista haluaa Israelin johdolle rikosoikeudellisen immuniteetin Israelin alueellisesta laajentumisesta ja palestiinalaisten kansanmurhasta huolimatta. EU:n pitkäaikaista Israelin politiikkaa tukevaa linjaa kuitenkin toteutetaan vailla kansalaisten mandaattia – EU:n jäsenmaiden kansalaisten enemmistö nimittäin haluaa EU:n kohdistavan Israeliin tuntuvia painostustoimia ja maan johdon rikosvastuuseen.

Samalla jännite yhtäällä kansainvälisen yhteisön ja kansainvälisen oikeuden ja toisaalla Israelin rikosten välillä voimistuu. Israelin ja Yhdysvaltojen eristyneisyys näkyy YK:ssa vuosittain. YK:n yleiskokouksen äänestys joulukuussa 2023 on tästä havainnollistava esimerkki. Tuolloin palestiinalaisten itsemääräämisoikeuden tunnustavan ja Israelin miehityksen lakkauttamisen kiireellisyyttä korostaneen päätöslauselman puolesta äänesti 172 valtiota. Kymmenen valtiota, joista yksikään ei ole eurooppalainen, jätti äänestämättä. 

Päätöslauselmaa vastaan äänesti neljä valtiota: Israel, Mikronesia, Nauru ja Yhdysvallat.

Myös kansainvälinen tuomioistuin, YK:n oikeudellinen pääelin, ja kansainvälinen rikostuomioistuin ovat reagoineet Israelin rikoksiin. Viime vuoden marraskuussa kansainvälinen rikostuomioistuin antoi pidätysmääräyksen Hamasin sotilaallisen siiven johtajasta Mohammed Diab Ibrahim Al-Masrista, Israelin pääministeristä Benjamin Netanjahusta ja Israelin entisestä puolustusministeristä Yoav Gallantista.

Tuomioistuimen syyttäjänviraston keräämä näyttö osoittaa Netanjahun ja Gallantin syyllistyneen muun muassa siviilien nälkiinnyttämisen käyttämiseen sodankäyntimenetelmänä, siviiliväestön tuhoamiseen, vainoon ja tahallisiin hyökkäyksiin siviiliväestöä vastaan.

Kansainvälinen tuomioistuin vuorostaan totesi neuvoa-antavassa näkemyksessään viime vuoden kesällä, että Israelin sotilasmiehitys palestiinalaisalueilla on kansainvälisen oikeuden vastainen. Kansainvälinen tuomioistuin näin ollen ohjeisti Israelia vetäytymään miehittämiltään alueilta.

Kansainvälinen tuomioistuin, joka parhaillaan käsittelee Etelä-Afrikan Israelia vastaan nostamaa kannetta kansanmurhasta, on myös velvoittanut Israelia päästämään humanitaarisen avun perille ja suojelemaan siviilejä. Israelin keskeytyksettä jatkamat rikokset palestiinalaisia siviilejä vastaan ja palestiinalaisille toimitettavan humanitaarisen avun perille pääsemisen estäminen suoraan rikkovat Israelin velvoitteita.

EU:n Israel-suhteen ristiriidat voimistuvat

Israelin suurimpana kauppakumppanina EU on vaikutusvaltainen taustatoimija Israel-Palestiinan poliittisessa kehityksessä. EU, on lähes ainoa kansainvälisen politiikan toimija, joka voi halutessaan muuttaa Israel-Palestiinan poliittisen kehityksen suunnan langettamalla Israelille talouspakotteita.

Toistaiseksi EU:n Israel-politiikka on seisahtunut kahden syvenevän ristiriidan tilaan. Ensimmäinen näistä on EU:n virallisten päämäärien ja tosiasiallisen ulkopolitiikan välinen kohtaamattomuus. EU:n ulkopolitiikan virallisissa tavoitteissa painotetaan sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen vahvistamista, palestiinalaisten itsemääräämisoikeutta tta sekä Israelin siirtokuntainfrastruktuurin laittomuutta. Samalla EU kuitenkin käy kauppaa Israelin siirtokuntien kanssa ja vie aseita Israeliin – molempia miljardeilla euroilla.

Tämän vuoden maaliskuun lopussa EU:n komission puhemies kertoi, että ”EU:n selkeä ja järkkymätön kanta” on, että ”EU tukee kansainvälistä rikostuomioistuinta” ja ”kunnioittaa” tuomioistuimen ”itsenäisyyttä ja puolueettomuutta.” Moni EU-maa on kuitenkin päättänyt nyt ensimmäistä kertaa uhmata avoimesti kansainvälisen rikostuomioistuimen pidätysmääräyksiä vaaliakseen lämpimiä Israel-suhteitaan.

EU:n suurimman jäsenvaltion Saksan tuleva liittokansleri Friedrich Merz kertoi heti puolueensa vaalivoiton jälkeen aikovansa kutsua Netanjahun valtiovierailulle ja ohittavansa ICC:n pidätysmääräyksen.Huhtikuun alussa EU:n musta lammas Unkari isännöi Netanjahun neljän päivän mittaista valtiovierailua EU:n maaperällä. Myös Ranska on asettanut kyseenalaiseksi Netanjahun saaman pidätysmääräyksen.

EU-maiden kansalaiset haluavat täyskäännöksen EU:n Israel-linjaan

EU:n viralliset tavoitteet ja sen tosiasiallisesti harjoittama ulkopolitiikka ovat siis epäsuhdassa. Sen lisäksi EU:n Israel-politiikan ja EU-kansalaisten kantojen välille on muodostunut kasvava kuilu. Enemmistö EU-maiden kansalaisista haluaa Israelille kauppapakotteet ja Israelin johdon syytteeseen rikoksista miehitetyillä palestiinalaisalueilla. EU kuitenkin jatkaa kaupankäyntiä Israelin kanssa ja on sen suurin kauppakumppani. EU:n ja Israelin välinen assosiaatiosopimus mahdollistaa Israelin tehostetun pääsyn unionin markkinoille sekä   EU-rahoituksiin ja -ohjelmiin.

Viime vuoden lokakuussa toteutetussa Fingon Taloustutkimukselta tilaamassa kyselyssä 55 prosenttia suomalaisista ilmaisi kannattavansa ja 28 prosenttia vastustavansa talouspakotteiden langettamista Israelille. Kyselyyn vastanneista 63 prosenttia kannatti ja 19 prosenttia vastusti Israelin johdon asettamista syytteeseen Gazassa tehdyistä sotarikoksista.

Suomalaiset eivät ole kantoinensa yksin. Israelin painostaminen ja toimet kansainvälisen oikeuden toteutumiseksi nauttivat laajaa kannatusta kautta EU:n.

Suhteellinen enemmistö esimerkiksi ranskalaisista, saksalaisista, italialaisista, belgialaisista ja ruotsalaisista haluaa kieltää asekaupan Israelin kanssa ja mieltää maan toimet Gazassa joukkotuhonnaksi. Suomalaisten tavoin he haluavat tuoda sotarikoksista epäillyt israelilaiset viranomaiset oikeuden eteen.

Ero Israelin painostamista kannattavien ja vastustavien määrässä on monissa maissa huomattava. Esimerkiksi italialaisista 62 prosenttia kannatti ja 16 prosenttia vastusti sitä, että Italia edistäisi sotarikoksista epäiltyjen israelilaisten viranomaisten asettamista syytteeseen. Saksassa samaa kannatti 51 prosenttia ja vastusti vain 24 prosenttia aikuisväestöstä. Myös talouspakotteiden kannattajia on huomattavasti enemmän kuin vastustajia.

Palestiinalaisten yhteiskunta elää kohtalon hetkiä

Palestiinalaisten yhteiskunta on vaarassa tuhoutua. Gazan tuhoamisen ohella Israel toteuttaa etnisiä puhdistuksia ja on tappanut 7.10.2023 jälkeen yli 900 palestiinalaista, mukaan lukien yli 190 lasta, miehitetyllä Länsirannalla. Israelin laittomissa siirtokunnissa asuvat siirtokuntalaiset ovat tehneet 7.10.2023 jälkeen yli 1800 terroristista hyökkäystä miehitetyn Länsirannan palestiinalaisia vastaan.

Aikavälillä 7.10.-12.11.2023 Israel pakkosiirsi Länsirannalla 16 palestiinalaisyhteisöä. Miehitetyn Länsirannan palestiinalaisten karkottamista suorittavat paraikaa sekä israelinjuutalaiset siirtokuntalaiset että Israelin miehitysjoukot.

Tähän mennessä EU on reagoinut Israelin rikoksiin kuvailemalla sitä tämän vuoden maaliskuussa ”erittäin hyväksi kumppaniksi” sekä jatkamalla kahdenvälistä ja siirtokuntakauppaa. Lisäksi EU on vastannut epäyhtenäisesti kansainvälisen rikostuomioistuimen Netanjahusta antamaan pidätysmääräykseen. Israelin suurimpana kauppakumppanina EU voisi muuttaa Israelin politiikan langettamalla Israelille kauppapakotteet. Pakotteet olisivat vakava kolaus Israelin taantuvalle kansantaloudelle, joten ne voisivat vaikuttaa sen toimintaan.

Jos EU ei pian toteuta kansalaistensa vaatimia Israeliin kohdistettavia painostustoimenpiteitä on koko palestiinalaisten yhteiskunta vaarassa tuhoutua. Jos EU ei kanna vastuutaan, voi palestiinalaisia odottaa sama kohtalo kuin Yhdysvaltain alkuperäiskansoja.

Kuva: Euroopan unioni, 2025, CC BY 4.0

Bruno Jäntti on maailmanpolitiikan väitöskirjatutkija Helsingin yliopistossa ja vieraileva Fulbright-tutkija Harvardin yliopistossa.