2000 merkkiä tutkimuksesta: Tuloerojen rakenne hyvinvointivaltion tulevaisuuden tekijänä
Miten tuloerojen rakenne vaikuttaa keskituloisten näkemyksiin sosiaalipolitiikan suunnasta? Onko heidän asenteillaan merkitystä? Miksi nämä kysymykset ovat tärkeitä hyvinvointivaltion tulevaisuuden näkökulmasta?
Runsaasti siteeratussa artikkelissa tutkijat* etsivät vastausta näihin kysymyksiin. Tutkijoiden vakuuttava aineisto käsittää 15–18 läntistä hyvinvointivaltioita.
Tutkimuksen mukaan keskituloisten asenteet ovat vahvassa yhteydessä käytännön politiikkaan, koska maiden hallitukset pyrkivät lisäämään kannatustaan keskituloisten keskuudessa. Tuloerojen rakenteen vaikutusta keskituloisten asenteisiin voi avata seuraavasti:
- Eriarvoisuutta vähennetään voimakkaammin, jos keskituloisten ja pienituloisten tulonjaollinen etäisyys on pieni suhteessa suurituloisiin. Tuloeroja voimakkaasti tasaavan hallituspolitiikan todennäköisyys kasvaa, jos keskituloiset samaistuvat pienituloisiin.
- Sosiaalipolitiikalla torjutaan eriarvoisuutta heikommin, jos pienituloiset ovat tulonjaollisesti kaukana keski- ja suurituloisista. Tällöin keskituloiset liittoutuvat todennäköisesti suurituloisten kanssa, ja tuloeroja voimakkaasti tasaavan sosiaalipolitiikan poliittinen tarve vähenee.
Yhteiskuntaluokkien taloudellisen etäisyyden tuottama poliittinen samaistuminen näyttäisi säilyvän hyvinvointivaltion kehityksen keskiössä. Erityisen tärkeäksi muodostuu keskiluokan poliittisten identiteettien asemoituminen suhteessa pieni- ja suurituloisten osittain konfliktissa oleviin preferensseihin. Mikäli keskituloiset kokevat suurituloisia suosivan politiikan vastaavan paremmin etuaan, pienituloisten toivomalle hyvinvointieroja tasaavalle sosiaalipolitiikalle ei synny poliittista tilausta. Eriarvoisuus ruokkii siis eriarvoisuutta, tasa-arvoisuus tasa-arvoisuutta.
Ari-Matti Näätänen
vt. tutkimuspäällikkö
Lue lisää aiheesta:
Heikki Hiilamo (2017): 15 reseptiä tuloerojen kaventamiseksi. Kalevi Sorsa -säätiö
Kaisa Penny (2016): Tulonsiirrosta tuotonjakoon, uudelleenjaosta ensijakoon. Kalevi Sorsa -säätiö
*Lupu, M. & Pontusson, H J. (2011) The Structure of Inequality and the Politics of Redistribution. American Political Science Review, 2011, vol.105, no. 2. p 316-336.
2000 merkkiä tutkimuksesta -blogisarjassa törmäytetään viimeaikaisimpia tutkimustuloksia yhteen ajankohtaisten keskusteluaiheiden kanssa. Näin ollen osansa huomiosta saavat Suomea tavalla tai toisella käsittelevät tutkimuspaperit, jotka ovat käyneet läpi vertaisarvioinnin tiheän seulan. Blogi on saanut inspiraation Mikko Majanderin 1000 merkkiä politiikasta -kirjoituksista.