23.11.2007 ”Aatteet(on) tulevaisuus?”


Kalevi Sorsa -säätiö | 23.11.2007

Mikä merkitys poliittisilla aatteilla on tulevaisuudessa, vai olemmeko siirtymässä aatteettomuuden aikaan? Länsimaisten yhteiskuntien poliittisista aatteista pääosa on peräisin teollisuusyhteiskunnan synnyn ajoilta. Voivatko ne toimia ihmisten samastumisen kohteena perin toisenlaisessa maailmassa kuin missä ne ovat syntyneet? Jäsentävätkö nämä ideologiset suuntaukset jälkimodernia yhteiskuntaa ja pystyvätkö ne muuttamaan sitä? Mitkä yhteiskunnalliset trendit muokkaavat aatteellista kenttää ja miten?

Tutkimus- ja politiikkapäivien avausistunnossa pohditaan länsimaisten aatteiden kehityssuuntia ja tulevaisuutta. Onko meillä edessä samanlainen murros kuin teollisen vallankumouksen aikana? Keskustelijoina mm. Italialaisen Gramsci -säätiön tieteellisen neuvoston jäsen historioitsija ja skandinavian tuntija Paolo Borioni (Ph.D) Mikko Lahtinen, (YTT, FT) vt. professori Tampereen politiikan tutkimuslaitoksella sekä Vuoden tieteentekijä 2007.

Lauantain yleisistunto keskittyy enemmän itse poliittisen järjestelmän tulevaisuuden pohdintaan Ruotsin entisen pääministerin Ingvar Carlssonin johdolla.

Kalevi Sorsa tutkimus- ja politiikkapäivillä varsinaiset keskustelut käydään työryhmissä, joissa aatteiden ja poliittisten liikkeiden tulevaisuutta pyritään hahmottamaan perehtymällä eri näkökulmista niihin yhteiskunnallisiin ilmiöihin jotka muokkaavat aatteiden ja poliittisten liikkeiden suuntausta ja toimintamahdollisuuksia.

Työryhmien aiheet ovat Uudet yhteiskunnalliset kysymykset ja poliittisen kentän uudelleenjärjestäytyminen, Muutoksen pelko ja mahdollisuus politiikan välineenä, Keskiluokka – kulttuuri, elämäntavat, arvot, Yhteiskuntaluokat, sosiaaliset kerrostumat ja niiden muutos ja Globaalien poliittisten liikkeiden mahdollisuus.

Työryhmien keskusteluja pohjustaa ja provosoi muutama lyhyt alustus, jonka jälkeen on runsaasti aikaa analyysille ja keskustelulle sekä perjantai-iltapäivällä että lauantaiaamuna. Alustajina toimivat mm. tunnettu brittiläinen filosofi Julian Baggini, jonka uusin teos Welcome to Everytown: A Journey into the English Mind, perustuu hänen kokemuksistaan puolen vuoden ajan Englannin tilastollisesta keskivertokaupungista, Italialaisen Gramsci säätiön tutkija Paolo Borioni, sosiologian apulaisprofessori Madridin Universidad Carlos III -yliopistosta Cristina Flesher Fominaya, joka on tutkinut Espanjan antiglobalisaatioliikettä, sosiologian professorit Riitta Jallinoja, Juho Saari ja Harri Melin, Kirkon diakonia- ja yhteiskuntatyön johtaja Heikki Hiilamo, tutkija Anu Suoranta, tutkija Katarina Sehm Patomäki.

Perjantai-iltana tarjoamme mahdollisuuden tutustua muihin osallistujiin illallisbuffetin merkeissä, jonka yhteydessä järjestetään myös vapaamuotoisempi Yökyöpelikeskustelu, jonka aiheena on Politiikka – peliä vai periaatteita? Yökyöpelikeskusteluun osallistuvat Image -lehden toimituspäällikkö Anu Partanen, kansanedustaja Liisa Jaakonsaari sekä Helsingin sanomien toimittaja Unto Hämäläinen, juontajana toimii MEP Lasse Lehtinen.

OHJELMA

Perjantai 23.11.

11.00 Ilmoittautuminen

12.00 Uudet yhteiskunnalliset kysymykset ja poliittisen kentän uudelleen järjestäytyminen
Yleisistunto: Aatteiden merkitys ja tulevaisuus
Paolo Borioni ja Mikko Lahtinen, juontajana Pekka Nurminen

13.30 Kahvitauko

14.00 Työryhmätyöskentelyä

16.30 Kahvitauko

16.45- 18.00 Yleisistunto: Tulevaisuusskenaario Aatteet 2027?

19.00 Illallinen
Hotel Hilton Helsinki Strand

Yökyöpelikeskustelu: Politiikka – Peliä vai periaatteita?
Unto Hämäläinen, Liisa Jaakonsaari ja Anu Partanen, juontajana Lasse Lehtinen

Lauantai 24.11.

09.30 Työryhmätyöskentely jatkuu

11.00 Yleisistunto: Politiikan ja demokratian tulevaisuus
Ingvar Carlsson, Ruotsin pääministeri 1986-1991, 1994-1996

12.00 Lounas

13.00 Yleisistunto: Aatteiden tulevaisuus
Työryhmien purku, yhteenveto

15.00 Päivien päättäminen

TYÖRYHMÄT

Työryhmissä käydään Kalevi Sorsa tutkimus- ja politiikkapäivien keskeisimmät keskustelut, niissä on mahdollisuus analysoida ja käydä keskustelua eri yhteiskunnallisista ilmiöistä ja muutoksista jotka vaikuttavat aatteiden suuntauksiin ja toimintamahdollisuuksiin.

Uudet yhteiskunnalliset kysymykset ja poliittisen kentän uudelleen järjestäytyminen

Pohjoismaissa puoluerakenne on ollut suhteellisen vakaa viimeiset viisikymmentä vuotta. Suurimmat muutokset ovat olleet liberaali- ja kommunistipuolueiden häviäminen tai kutistuminen sekä vihreiden puolueiden ja arvojen nousu. Muutokset saattavat kuitenkin olla nopeutumassa. Uutena ilmiönä on esiin noussut myös perinteiseen oikeisto-vasemmisto- jakoon huonosti istuvien konservatiivis-populististen liikkeiden kannatuksen kasvu.

Italiassa perustettiin juuri laaja keskustavasemmistolainen Partido Democratico ja esimerkiksi Tanskassa on syntynyt aivan uuden tyyppinen Ny Alliance puolue. Heijastavatko nämä muutokset jotain pysyvämpää muutosta Länsi-Euroopassa, vai ovatko ne vain tähdenlentoja?

Työryhmän tavoitteena on hahmottaa puoluekentän uudelleenorganisoitumista. Pohjoismaissa merkittävää roolia on näytellyt joko sosialidemokratia tai sitten maltillisen vasemmiston ja oikeiston yhteistyö. Mikä on tämän yhteistyön tulevaisuus? Minkä asioiden ympärille syntyvät tulevaisuuden hallitsevat koalitiot, ja ketkä niihin kuuluvat? Lyövätkö sosialidemokratia ja liberalismi kättä, liukuuko vihreä liike tukemaan maltillista oikeistoa vasemmistoa vastaan, kykenevätkö konservatiiviset voimat löytämään koalitiokumppaneita ja jos, niin kenestä? Tuleeko kehityskulku olemaan samanlaista kautta Euroopan, vai ovatko kansalliset erityispiirteet edelleen vaikuttavimpia?

Alustajina:
Paolo Borioni, Gramsci -säätiö, Italia
Peter Palshøj , Työväenliikkeen pohjoismaisen yhteistyökomitean pääsihteeri, Tanska

Ryhmän työkieli on englanti.

Muutoksen pelko, muutoksen mahdollisuus politiikan välineenä

Yhteiskuntamme on muuttunut kiihtyvän taloudellisen globalisaation ja muuttoliikkeen myötä radikaalisti muutamassa vuosikymmenessä. Tämä on johtanut kehittyneiden länsimaisten yhteiskuntien sisäiseen fragmentoitumiseen. Tämä tarkoittaa paitsi tuloerojen kasvua, myös identiteettien moninaistumista. Kehityksestä hyötyneet ja sen haavoittamiksi tulleet asuvat samoissa yhteiskunnissa, mutta jatkuvasti eriytyvien kokemusmaailmoiden piirissä.

Vasemmiston tarina on ollut edistysuskon tarinaa. Perinteisesti tätä tarinaa ovat kannattaneet yhteiskunnan heikompiosaiset. On kuitenkin luettavissa merkkejä, jonka mukaan monet perinteisesti vasemmistoa kannattaneet ihmiset siirtyvät pikemminkin kansallis-konservatiivisia arvoja sekä muutosta vastustavien voimien kannattajiksi. Tähän heidät ajaa epävarmuus tulevaisuuden suunnasta sekä muutoksen toivottavuuden epäily.

Työryhmän tarkoituksena on hahmotella sellaisen yhteiskuntapolitiikan suuntaa, jonka puitteissa muutos voidaan tehdä hallittavaksi ja toivottavaksi. Miten puhutella, suojata ja tukea niitä kansalaisia, jotka kokevat olonsa ja elämänsä uhatuksi? Mitkä poliittiset kysymykset nousevat tärkeimmiksi ja miten niitä tulisi edistää?

Alustajat:
Heikki Hiilamo, Kirkon diakonia- ja yhteiskuntatyön johtaja
Juho Saari, sosiologian professori, Kuopion yliopisto

Ryhmän työkieli on suomi.

Keskiluokka – kulttuuri, elämäntavat, arvot

Kuka kuuluu keskiluokkaan? Keskiluokasta tai keskiryhmistä on puhuttu niin sosiologiassa kuin politiikan tutkimuksessa paljon. Vaalien sanotaan ratkeavan ”keskellä”. Mutta mitä ”keskeltä” löytyy? Keitä he ovat niin ammatillisesti kuin kulttuurisesti? Onko olemassa havaittavissa tälle ihmisryhmälle ominaisia tavoitteita, arvoja tai kulttuuria ja jos, niin millaisia?

Yhtäläisyyksien lisäksi mielenkiintoisia ovat erot. Millaisten asioiden ympärillä käydään keskiryhmien sisäinen poliittinen kamppailu, ja miksi? Liittyvätkö ne talouteen, vai ovatko ne pikemminkin arvoliberaalisuus-arvokonservatiivisuus – akselilla liikkuvia? Kenen mukaan keskiluokka määritellään, ja kuka on keskiluokan marginaalissa?

Työryhmässä hahmotellaan keskiluokan ”anatomiaa” ja pyritään tunnistamaan oleellisia näitä ryhmiä yhdistäviä ja erottavia tekijöitä. Millaisista ryhmistä keskiluokka koostuu? Millaiselta tulevaisuus näyttää aatteiden osalta jos keskiluokka sen määrittää?

Alustajat:
Julian Baggini, filosofi
Riitta Jallinoja, sosiologian professori, Helsingin yliopisto

Ryhmän työkieli on pääsääntöisesti englanti.

Yhteiskuntaluokat, sosiaaliset kerrostumat ja niiden muutos

Entä jos uusi politiikka ei olekaan paljon puhuttua arvopolitiikkaa, vaan poliittinen järjestelmä rakentuu edelleen, mutta uudenlaisten, yhteiskuntaluokkien ympärille? Perinteinen työväenluokka on toimihenkilöistynyt, sirpaloitunut ja uusia jakoja on syntynyt ennen muuta työssä käyvien ja käymättömien välille. Sekä punavihreä, että aika ajoin poliittisesta oikeistosta nouseva yhteiskuntakritiikki koskee ja korostaa ennen muuta työmarkkinoiden ”insiderien” ja outsiderien” välisiä eroja, ei niinkään perinteistä työn ja pääoman ristiriitaa.

Muutos koskee myös perinteistä keskiluokkaa, joista osan voidaan nähdä prekarisoituneen, osan proletarisoituneen aineellisesti kuitenkin verrattain korkealle tasolle ja osan hyötyneen huomattavasti globaalista kehityksestä vaurastumisen ja mahdollisuuksien avautumisen myötä. Kaiken taustalla vaikuttaa globaaliksi muuttunut kapitalismi, joka on monin osin irronnut perinteisestä kansallisesta kehyksestään, jossa suurin osa työntekijöistä on edelleen pakotettu toimimaan.

Työryhmän tarkoituksena on hahmotella tulevaisuudessa mahdollisesti syntyviä yhteiskuntaluokkia. Syntyykö sellaisia, ja jos, niin millaisia – ja ketkä ovat niiden vastavoimia? Maahanmuuttajaluokka? Pätkätyöläiset? Tietotyöläiset? Globaalit ”voittajat”? Ovatko nämä riittävän vahvoja muodostaakseen tietynlaista ”luokkaan” liittyvää itseymmärrystä ja poliittista voimatekijää, vai ovatko sosioekonomiseen asemaan perustuvat identiteetit historiaa?

Alustajat:
Harri Melin, sosiologian professori, Turun yliopisto
Anu Suoranta, tutkija, Yhteiskuntahistorian laitos, Helsingin yliopisto, Suomen akateemisten tutkijoiden yhdistyksen hallituksen jäsen

Ryhmän työkieli on suomi.

Globaalien poliittisten liikkeiden mahdollisuus

Globalisaatio on muuttanut maailmaa pysyvästi. Erityisen selkeää tämä on taloudellisen globalisaation muodossa. Kansalliset demokratiat eivät kykene tehokkaasti säätelemään markkinatalouden toimintaa. Samaan aikaan uudet haasteet, kärjessä ilmastonmuutos, ovat mittasuhteiltaan ja vaikutuksiltaan globaaleja. Kansalliset päätökset, edistykselliset ja tehokkaatkin, ovat riittämättömiä vastaamaan haasteisiin. Tarvitaan ylikansallista päätöksentekoa ja sitovia normeja.

Kysymys kuuluu, onko valtioista ja kansainvälisistä järjestöistä tähän, vai tarvitaanko myös muunkaltaisia areenoita? Maailman sosiaalifoorumi kokoaa yhteen kansalaisjärjestöjä, Helsinki-prosessi oli esimerkki uudenlaisesta tavasta koota ratkaisujen hahmottelijoita yhteen vaihtamaan ideoita ja kokemuksia. Miten näitä voitaisiin tehokkaimmin ajaa eteenpäin, ja ennen kaikkea, miten luoda riittävä poliittinen tahto?

Työryhmässä pohditaan tapoja globaalien haasteiden ja ongelmien kohtaamiseen sekä niihin vastaamiseen sekä poliittisen järjestelmän kykyä ratkoa niitä. Tarvitaanko globaalia kansalaisyhteiskuntaa ja jos, niin mihin ja mitkä ovat ne asiat, jotka sen agendalle nousevat? Millainen on globaalin kansalaisyhteiskunnan tulevaisuus, syntyykö siitä puolue? Löytyykö tällaiselle ”puolueelle” yhteisiä nimittäjiä? Tarvitaanko globaaleja poliittisia elimiä nykyisten lisäksi, ja jos, niin millaisia ja millaisin toimivalloin ja koostumuksin? Miten implementoida globaalia politiikkaa?

Alustajat:
Katarina Sehm Patomäki, taloustieteilijä, globalisaatiotutkija
Cristina Flesher Fominaya , sosiologian professori, Universidad Carlos III, Madrid

Ryhmän työkieli on englanti.

ALUSTUKSET

Muutoksen pelko, muutoksen mahdollisuus politiikan välineenä

Yhteiskuntaluokat, sosiaaliset kerrostumiset ja niiden muutos

Global Political Movements to Tackle Global Issues?

 


Kommentit

Kalevi Sorsa -säätiö