Ankaran finanssipolitiikan suunnitelmat vaarantavat hyvän yhteiskunnan vision


Kalevi Sorsa -säätiö | 4.04.2012

Tanskalainen taloustieteilijä ja analyytiikko Kristian Weise näkee EU:n jäsenmaiden kehityksen synkkänä, jos EU omaksuu suunnitellut ankaran finanssipolitiikan säännöt. Ne voisivat pahimillaan viedä kansallisen budjettivallan pois ylivelkaantuneilta ja alijäämiä omaavilta mailta.

Artikkeli

Kriisin keskellä, kun pankkeja pelastettiin julkisella rahalla ja finanssipolitiikka oli ekspansiivista, monet meistä ajattelivat, että muutos on mahdollinen. Markkinafundamentalismi oli epäonnistunut ja valtio oli tehnyt paluun. Monetaristeista oli tullut uuskeynesiläisiä ja säätely oli taas politiikan agendalla. Uusi paradigma oli tekeillä. Tai siltä ainakin vaikutti.

Vain muutama kuukausi sen jälkeen kun maailmantalouden romahdus oli onnistuttu välttämään, kävi selväksi, että uusia väliaikaisia oppeja ei ollut sisäistetty ja muutokset olisivat lyhytikäisiä. Olosuhteet olivat olleet poikkeuksellisia ja niin olivat keinotkin, mutta ortodoksia ei vain muuttunut. Kriisin jälkimainingeissa budjettien vakauttaminen asetettaisiin tavoitteena kasvun ja työllisyyden edelle. Ja sosiaaliset prioriteetit? Jätettiin seuraaville vuosikymmenille.

Silti toistaiseksi emme ole nähneet vielä mitään, verrattuna siihen, mitä tulemme näkemään lähitulevaisuudessa. Jopa suunniteltua tiukempi finanssipolitiikan hallintatapa on odottamassa oven takana. EU on valmistellut talouden hallinnan (economic governance) täysremonttia keväästä lähtien. Valtiovarainministerit ovat ottaneet asian hoitaakseen neuvoston presidentin Van Rompuyn johdolla. EU:n valtiojohtajat tulevat päättämään ehdotusten läpimenosta lokakuun lopulla.

EU:ssa valmistellaan suurinta uudistusta kansantalouksien hallinnassa sitten euron käyttöönoton. Uudistuksen avainsanoja ovat julkinen velka, tiukemmat sanktiot ja rakenteelliset uudistukset. Maita, jotka eivät noudata kasvu- ja vakaussopimusta, rangaistaan, ja tällä kertaa Saksan ja Ranskan tulee olemaan vaikeampaa saada erivapauksia, jos ne joutuvat pulaan.

Kaikki esillä olevat ehdotukset eivät ole huonoja. Ja ainakin jotkut aikomukset ovat hyviä. Mutta niin kuin aina, ongelmat löytyvät yksityiskohdista. Erityisesti esitysten kaksi yksityiskohtaa sisältää erittäin huolestuttavia piirteitä.

Jos EU-komissio saa tahtonsa läpi, niin paljon julkista velkaa omaavat maat tulevat lopulta menettämään autonomian päättää julkisista menoistaan ja budjettiprioriteeteista. ”Varovaisuusperiaate” (prudence principle) tulee määräämään, että julkisten menojen kasvu ei saa ylittää tiettyä BKT-kasvua. Periaatteen tarkoituksena on varmistaa se, että ”ylimääräiset” verotulot käytetään ainoastaan velan lyhentämiseen. Tämä tarkoittaa oikeastaan sitä, että niitä maita joiden velka on yli EMU-velan (60 prosenttia BKT:stä) rajapyykin, estetään keräämästä lisää veroja hyvinvointipalveluihin ja yleiseen hyvinvointiin. Suoraan ilmaistuna: jos olet velkaantunut, voit unohtaa kuluttamisen kouluihin, terveydenhuoltoon tai työttömyysturvaan.

Toiseksi velkaantuneet maat eivät edes voi käyttää ylimääräisiä verotuloja julkisiin investointeihin, jotka lisäävät niiden kasvupotentiaalia. Tämä on todellista ivaa kasvu- ja työllisyystavoitteita kohtaan. Julkisten investointien kautta Norjan kaltainen maa on varmistanut, että sen öljytulot eivät johtaisi ”Hollannin tautiin”. Velkaantuneille euromaille tämä olisi vastaisuudessa mahdotonta.

Samoin uudet säännöt makrotaloudellisista epätasapainoista ja niiden rakenteellisista syistä voivat johtaa monia maita omaksumaan reformeja, joita niiden kansalaiset eivät muuten olisi kannattaneet tai hyväksyneet. Ne EU:n jäsenmaat, joilla on jatkuvia vaihto- ja maksutaseen vajeita, voivat joutua epätasapainoja koskevaan menettelyyn, jossa komissio neuvoo miten kussakin tilanteessa tulisi toimia. Komissio siis neuvoisi jäsenmaita finanssi- ja tulopolitiikasssa sekä makrorakenteita koskevissa ratkaisuissa.

Mitä tämä tarkoittaa? Komissio uskoo kreikkalaisten työvoimakustannusten, irtisanomissuojan ja eläkeiän olevan syy siihen, että Kreikka on menettänyt kilpailukykyään suhteessa Saksan kaltaisiin maihin. Siten Kreikka voidaan pakottaa alentamaan palkkojaan, heikentämään irtisanomissuojaa ja nostamaan eläkeikää. Kun tiedetään, että keskustaoikeistolaiset poliitikot ja monetaristit ovat yliedustettuina komissiossa ja ministerineuvostossa, voidaan pitää todennäköisenä, että jäsenvaltiot joutuvat mukautumaan tämänkaltaiseen agendaan.

Euroopan poliittinen talous kaipasi kipeästi uudistuksia jo ennen kriisiä. Vain harvat hyötyivät kasvusta ja työttömyys oli korkealla tasolla jopa ”hyvinä aikoina”. Talouspolitiikka on viimein muutoksessa viime vuoden ja nyt suunniteltujen toimien myötä, mutta väärään suuntaan. Yllä hahmotellut ratkaisut voivat olla ainoastaan pahimpia mahdollisia skenaarioita. Silti on selvää, että Eurooppa on tällä hetkellä valinnut kurssin, joka ei istu yhteen sen hyvän yhteiskunnan vision kanssa, jota on hahmoteltu Social Europe Journalin sivuilla.

Mittasimme yli vuosisadan ajan edistystä sen mukaan, että ihmiset työskentelevät vähemmän ja nauttisivat laajenevista sosiaalisista oikeuksista. Tärkeää oli, että ihmisillä olisi pääsy julkisiin palveluihin. Seuraavalla vuosikymmenellä useimmat ihmiset joutuvat työskentelemään enemmän, kestämään enemmän stressiä, epävarmuutta ja vähenevää hyvinvointia.

Tuleva finanssipolitiikan ankara hallintatapa (austerity regime) EU:ssa ei tarkoita ainoastaan katastrofia sosiaaliselle edistykselle, mutta se on myös huonoa talouspolitiikkaa. Tiukka finanssipolitiikka ei tule johtamaan talouden vakauteen ja kasvuun. Jos se tuottaa taloudellisia tuloksia, niin ne tulevat hyödyttämään vain harvoja. Eriarvoisuus kasvaa ja köyhyys lisääntyy.

Kuvailtu tie ei ole tie hyvään yhteiskuntaan, se ei juuri jätä toivoa sosiaaliselle edistykselle. Suunniteltu EU:n ankaran finanssipolitiikan linja täytyy torjua ennen kuin se kirjoitetaan kiveen. Uskottavat vaihtoehdot on saatava esiin.

Artikkeli on osa keskustelua hyvästä yhteiskunnasta, jota käydään sosialidemokraattisessa Social Europe Journal -nettilehdessä.

Kristian Weise on Tanskan sosialidemokraattien pääsihteeri Euroopan parlamentissa ja tanskalaisen ajatushautomo CEVEA:n pääanalyytikko. Weise on aiemmin työskennellyt analyytikkona ja asiantuntijana ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestössä (ITUC), Tanskan ammattiyhdistysliikkeessä (LO) sekä Tanskan entisen päämininisterin Poul Nyrup Rasmussenin palveluksessa. Weisella on tutkinnot filosofiasta, valtio-opista ja taloustieteistä.


Kommentit

Kalevi Sorsa -säätiö