Ekonomisti Antti Koskelan tietokirja ”Hanskat tippui – lakkojen historia ja vaikutus yhteiskunnassa” (Kalevi Sorsa-säätiö) tuo uusia näkökulmia lakoista käytävään keskusteluun. Laajan historia-analyysin lisäksi Koskela tarkastelee Suomen tilannetta kansainvälisessä vertailussa. Hän osoittaa tilastoihin perustuen, että Suomi ei ole lakkoherkkä maa. Toinen Koskelan päähavainnoista koskee lakkojen kustannusten arviointia. Lakon kustannus voi olla moninkertainen riippuen mittarin valinnasta. ”Toisin…

Tuoreen tutkimuksen mukaan taloudellisen kilpailun kansainvälisellä kiristymisellä ei ole voimakasta vaikutusta hyvinvointivaltioiden kehitykseen viime vuosikymmeninä. Sen sijaan markkinoiden avautumisen vaikutus vaihtelee sekä suunnaltaan että voimakkuudeltaan hyvinvointivaltioissa. Kansainvälisen kilpailun kiristymisen lisäksi hyvinvointivaltion kehitykseen vaikuttavat maiden sisäiset asiat, kuten esimerkiksi puolue- ja työmarkkinapolitiikka. Ari-Matti Näätäsen tutkimuksessa ”Globalisaatio. Hyvinvointivaltion tuhoaja, pelastaja vai sivustaseuraaja” (Kalevi Sorsa-säätiö) tarkasteltiin kansainvälisen kilpailun…

USA:ssa pidetään vaalit joka toinen vuosi. Vaalit kulkevat syklissä siten, että joka neljäs vuosi valitaan presidentti ja siitä kahden vuoden päästä valitaan uudelleen kongressin edustajainhuoneen 435 edustajaa ja kolmasosa senaattoreista. Välivaaleissa valitaan myös osavaltiotason päättäjiä, mutta sen lisäksi välivaaleja pidetään mittarina istuvan presidentin suosiosta. Vaikka poliittiset mannerlaatat eivät valtavasti järisseet, olivat vuoden 2018 välivaalit silti…

Tutkimus: Sosiaalisia investointeja ei ole varaa jättää tekemättä Julkisessa keskustelussa julkinen sektori ja hyvinvointivaltio nähdään usein kasvua hidastavana kivirekenä. Tämä suppea näkökanta ei kuitenkaan huomioi hyvinvointivaltion kykyä tulevaisuusorientoituneisiin sosiaalisiin investointeihin. Hyvinvointivaltio voi tukea kasvua ja hyvinvointia tekemällä sosiaalisia investointeja väestön osaamiseen esimerkiksi varhaiskasvatuksen ja koulutuksen kautta. Näin arvioi Kalevi Sorsa -säätiön tutkija Aatu Puhakka tuoreessa…

Euroalueen kriisin syynä olivat erityisesti yksityisen sektorin velkaantuminen ja pitkäaikaiset kilpailukyvyn erot jäsenmaiden välillä. Näihin ongelmiin ei voida puuttua asettamalla jäsenvaltioiden budjeteille uusia rajoitteita. Lisäksi etenkin Suomen kannalta on tärkeää, etteivät EU:n säännöt liikaa rajoita finanssipolitiikan liikkumavaraa. Näin väittää dosentti Jaakko Kiander Kalevi Sorsa -säätiön julkaisemassa raportissa ”EMUn kehittäminen ja Suomi – rahaliiton uudistaminen kriisikokemusten…

Euroopan Unionin (EU) tasa-arvopolitiikka on ollut hukassa vuoden 2008 talous- ja eurokriisin jälkeen. Sitä ennen EU edisti vahvemmin sukupuolten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta EU-jäsenmaissa, mutta tällä hetkellä tasa-arvo on jäänyt talouskuripolitiikan jalkoihin. Naiset ja EU -pamfletissa (Kalevi Sorsa -säätiö ja Demarinaiset) tasa-arvokysymyksiä EU:ssa analysoivat Anna Elomäki, Zita Gurmai, Teea Kortetmäki, Miapetra Kumpula-Natri, Kevät Nousiainen, Kaisa Penny (toim.) ja Outi Viitamaa-Tervonen. Euroopan…

Tiettyjen alustayritysten liiketoimintamallin ytimessä on työntekijöiden oikeuksien polkeminen. Nämä yritykset eivät olisi kannattavia, mikäli ne maksaisivat työn tekemisestä aiheutuvat sosiaaliset kulut täysimääräisesti. Näin sanoo yhteiskuntatieteiden tohtori ja Kalevi Sorsa -säätiön projektitutkija Maija Mattila, joka on kirjoittanut raportin ”Työ ja työntekijöiden oikeudet alustataloudessa – Ongelmista ratkaisuihin” (Kalevi Sorsa -säätiö 2019). Raportti on katsaus alustojen kautta työskentelyn…

Mielipidemittausten mukaan nuorten syrjäytyminen on yksi kansalaisia eniten huolestuttavista yhteiskunnallisista aiheista. Menneen vuosikymmenen talouskriisi iski erityisesti nuoriin ja nosti nuorisotyöttömyysluvut hälyttävän korkeiksi eri puolilla Eurooppaa. Kriisiin vastattiin kehittämällä nuorisotakuu, joka lupasi nuorille apua työ- tai opiskelupaikan muodossa. Suomessa kehitetty nuorisotakuun malli vaikutti suuresti EU:n malliin, mutta kiitoksesta huolimatta, on se miltei unohdettu kotimaassa. Tähän julkaisuun…

Tuoreen tutkimuksen mukaan 8,2 prosenttia työikäisestä väestöstä Suomessa on tehnyt internetin digitaalisten alustojen kautta työtehtäviä vähintään kerran viikossa. Joulukuussa 2018 toteutettu kyselytutkimus on yksi harvoista alustavälitteisen työn laajuutta Suomessa kyselytutkimuksella selvittäneistä tutkimuksista. Tutkimuksen tilasivat Foundation for European Progressive Studies -ajatuspaja (FEPS), UNI Europa, Kalevi Sorsa -säätiö ja Palvelualojen ammattiliitto PAM, ja sen toteuttivat Hertfordshiren yliopisto…

[For English, please see here.] Tuoreen haastatteluihin perustuvan tutkimuksen mukaan populististen puolueiden kannattajia Suomessa, Unkarissa, Italiassa, Ranskassa ja Saksassa yhdistää vahva 1980- ja 1990-lukuihin liittyvä nostalgia, kansallistunteen voimistuminen sekä turvallisuuden, vakauden ja taloudellisen oikeudenmukaisuuden kaipuu. Populistipuolueiden äänestäjien mielissä 1980- ja 1990-luvut olivat taloudellisesti vakaita ja työpaikat turvattuja. Nykyaikaa sen sijaan leimaa globalisaatio, jonka koetaan uhkaavan…