Joka hallitsee mediaa, hallitsee maata

Turkin hallitus hallitsee suurta osaa valtamediasta, mutta se ei riitä. Kiusallisen tiedon leviämisen estämiseksi pääministeri Erdogan yritti viime viikolla kieltää Twitterin. Onneksi kieltoa oli helppo kiertää.(1)

Viime viikolla Ukrainassa useampi parlamentin jäsen hyökkäsi – sanavapausvaliokunnan jäsenen johdolla – Ukrainan valtiollisen tv-kanavan johtajan kimppuun ja pakotti hänet allekirjoittamaan eroilmoituksen. Syynä oli kanavan päätös näyttää Putinin puhe Krimin eroamisesta Ukrainasta.(2)

Makedoniassa media on tiukasti poliittisessa kontrollissa. Reilu vuosi sitten opposition kansanedustajat ja lehdistö heitettiin fyysisesti ulos eduskunnasta budjettiäänestyksen ajaksi (3). Paikallisen journalistiliiton selvityksen mukaan 65 prosenttia toimittajista on kokenut sensuuria ja puolet harrastaa itsesensuuria. Itsenäisiä mediatoimijoita on enää muutama ja vapaan median toimintaedellytyksiä kiristetään koko ajan.(4)

Unkarissa hallitus on viime vuosina sementoinut Fidesz-puolueen valta-aseman muuttamalla mm perustuslakia ja nyt viimeksi vaalilakeja(5). Vaikka perustuslaki suojelee sananvapautta, on hallitus säätänyt useita lakeja, jotka rajoittavat median toimintavapautta. Mediaa valvovan viranomaisen ja medianeuvoston johdossa on pelkästään hallitsevan puolueen jäseniä.(6)

Vapaus ja tasa-arvo ovat demokratian elinehdot. Ilman vapaata lehdistöä on modernissa valtiossa mahdotonta pitää vallanpitäjiä vastuussa tai käydä julkista keskustelua.

Demokraattinen siirtymä voi tapahtua nopeasti, mutta se ei aina ole pysyvä. Demokratian konsolidoituminen eli juurtuminen vaatii enemmän kuin demokraattisen perustuslain, keskeiset instituutiot ja vaalit.

Demokratiatutkijoiden Juan Linz ja Alfred Stepanin mukaan demokratia on konsolidoitunut kun se on tapahtunut kolmella ulottuvuudella: käyttäytymisessä, asenteissa ja perustuslaissa. Heidän määritelmänsä mukaan demokratia on juurtunut, kun

• mikään merkittävä kansallinen, sosiaalinen poliittinen taloudellinen tai institutionaalinen toimija ei käytä merkittäviä resursseja tavoitteidensa saavuttamiseksi luomalla epädemokraattista hallintoa, turvautumalla väkivaltaan, ulkopuoliseen puuttumiseen tai valtiosta irtautumiseen
• vahva enemmistö uskoo että demokraattiset toimintatavat ja instituutiot ovat paras tapa hallinnoida yhteiskuntaansa ja tuki järjestelmän vastaisille voimille on pientä
• kaikki yhteiskunnan voimat, niin viranomaiset kuin kansalaisjärjestöt,  koko maassa alistuvat ja tottuvat ristiriitojen ratkaisemiseen demokraattisen prosessin oikeuttamien lakien, prosessien ja instituutioiden puitteissa.

Demokratia ei synny paperilla, se on elettävä todeksi.

Demokratian edistämisessä ja tukemisessa on syytä vapaiden vaalien, instituutioiden rakentamisen ja hyvän hallinnon lisäksi panostettava demokraattisen poliittisen kulttuurin tukemiseen. Siinä tärkeässä asemassa ovat puolueet ja puoluetoimijat. Jos järjestelmän keskeiset toimijat eivät usko demokratiaan ja sitoudu pelaamaan demokraattisten pelisääntöjen mukaan, on demokratian vaikea juurtua.