Kehitystä kansalaisuuteen vai kansallismielisyyteen?


Samuli Sinisalo | 21.12.2017

”Vastakkainasettelun varaan voidaan rakentaa vain historiaa, ei tulevaisuutta” totesi Makedonian pääministeri Zoran Zaev (SDSM) Kalevi Sorsa –säätiön, Progres Instituten ja Makedonian Monikulttuurisen nuorisofoorumin järjestämässä keskustelutilaisuudessa. Tavoitteena oli käydä vuoropuhelua poliittisten puolueiden ja kansalaisyhteiskunnan kesken Makedonian tulevaisuudesta.

 

Makedonia toipuu parhaillaan syvästä poliittisesta kriisistä ja vuosikymmenestä, jonka aikana politiikka syvensi kyteviä etnisiä ja poliittisia jakolinjoja. Kesällä virkaan astuneella hallituksella on edessään valtava työ luottamuksen palauttamisessa maan poliittiseen järjestelmään, oikeuslaitokseen ja kaikkien kansanryhmien keskuuteen.

 

Yksi Makedonian tulevaisuuden kohtalonkysymyksistä on EU-integraatio. Makedoniassa ei sen lyhyen itsenäisyyden aikana ole ollut varsinaista epäilyä sille, etteikö Euroopan unioni olisi Makedonian tulevaisuuden suunta. Silti on tavoite yhä saavuttamatta. Makedonia sai kandidaattistatuksen jo ennen Kroatiaa vuonna 2005, mutta tänä päivänä Kroatia on EU:n jäsen, eikä Makedonialla ole tietoa milloin vuosia kestävät jäsenyysneuvottelut voidaan aloittaa.

 

Seminaarissamme EU-asioista vastaava ministeri Bujar Osmani (DUI) kertoi varsin avoimesti Makedonian EU-prosessin tilanteesta. Hän totesi, että EU:lta on saatu lupaus ”if you deliver, we deliver” – eli mikäli Makedonia on kykenevä toteuttamaan uudistuksia, on EU valmis täyttämään oman osansa. Makedonian suurimpia esteitä ovat oikeusjärjestelmän puolueettomuuden turvaaminen, poliittisen järjestelmän epävakaus sekä hankalat suhteet EU-naapureihinsa, erityisesti Kreikkaan. Uudistusten toteuttamista haittaa yhteiskunnassa kaikkialla vallittseva syvä luottamuspula.

 

Bulgaria ja Itävalta ovat EU:n seuraavat puheenjohtajat ja tulevana keväänä järjestetään EU:n laajentumiskonferenssi Sofiassa. Vuonna 2018 EU-juna siis kulkee Balkanin halki ja siihen on pystyttävä nousemaan mukaan. Makedoniassa tilanteen kiireellisyys tiedostetaan, sillä vuonna 2019 EU-parlamenttivaalit ja vaalit Makedonian EU-naapureissa eli Kreikassa ja Bulgariassa tulevat jähmettämään mahdollisuudet suuriin ja vaikeisiin päätöksiin.

 

Ministeri Osmani totesi tilanteen olevan sikäli karu, että EU voi elää ilman Makedoniaa, mutta Makedonia ei voi elää ilman EU:ta. Jos Makedonia ei edisty ja uudistu, loppuu uuden hallituksen etsikkoaika ja kansan kärsivällisyys. Tämän syksyn paikallisvaaleissa vajaan puoli vuotta istunut hallitus sai mittavan tuen kansalta, siitäkin huolimatta (tai sen vuoksi), että he olivat vain viikkoja ennen vaaleja käyneet herkkiä ja vaikeita neuvotteluita Kreikan kanssa Makedonian nimikiistan ratkaisemiseksi ja Bulgarian kanssa Makedonian kielen asemasta.

 

Uudistuksia ja kehitystä Makedoniassa siis toivotaan kipeästi. Toistaiseksi hallituksen uudistushenkinen ote on kantanut hedelmää, mutta konkreettiset tulokset antavat yhä odottaa itseään – EU jäsenyysneuvotteluiden aloittaminen olisi konkreettinen tulos, joka loisi toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Mikäli kansalaisten antama herkkä luottamus petetään tai odotuksia ei lunasteta, on olemassa riski siitä, että kansa turhautuu ja poliittinen kehitys kääntyy takaisin kansallismielistä vastakkainasettelua kohti. Sillä tiellä Makedoniaan rakentuisi useampia kunniakkaita, joskin ristiriitaisia menneisyyksiä yhteisen demokraattisen ja eurooppalaisen tulevaisuuden sijaan.

 

-Samuli Sinisalo

Samuli Sinisalo on kehitystalouden maisteri ja vastaa Sorsa-säätiön ”Demokratian tukeminen monietnisessä Makedoniassa” -hankkeesta, joka on vahvistanut Makedonian kansalaisyhteiskuntaa vuodesta 2008 lähtien.


Kommentit

Kalevi Sorsa -säätiö