Kuntavaaleissa väännetään eri palveluista eri puolilla maata


Markku Valtanen | 25.10.2016

Kunnat onnistuneet palvelujen mitoittamisessa

Suomalainen kunta vaikuttaa menestystarinalta, jos arvion perusteena pidetään kuntalaisten näkemystä kotikunnan palvelujen riittävyydestä. Kunnat ovat onnistuneet tuottamaan niitä palveluja, joita kuntalaiset tarvitsevat. Näkemykset ilmenevät Kalevi Sorsa -säätiön TNS Gallup Oy:llä teettämästä tutkimuksesta, jossa haastateltiin 1000 suomalaista.

Kansalaiset pitävät kotikuntansa palveluja keskimäärin melko riittävinä (keskiarvo 3,11 asteikolla 1-4). Erot eri palvelukategorioiden välillä ovat kuitenkin suuria. Eroja syntyy myös maan eri osien välille.

 

Muuttoliike haastaa Uudenmaan kunnat

Parhaiten kuntalaisten tarpeet onnistuvat täyttämään kirjasto- ja kulttuuripalvelut. Myös peruskouluun ollaan tyytyväisiä. Eroja Uudenmaan ja muun valtakunnan välille alkaa syntyä peruskoulun jälkeisessä koulutuksessa. Uudenmaan koulutustarjonta ja mahdollisesti myös taso miellyttävät.

Sosiaalipalveluiden kohdalla lasten päivähoito koetaan melko riittäväksi, mutta vammaispalveluiden ja eritoten vanhustenhuollon tarjontaa kuntalaiset pitävät vain niukin naukin edes melko riittävinä. Uusmaalaisten vastaukset osoittavat, että vanhustenhuollon palveluja on alueen kunnissa tarjolla pikemminkin riittämättömästi.

Terveyspalvelut riittävät valtakunnassa keskimääräistä heikommin ja kokemus on melko yhtäläinen koko maassa.palvelujen riittavyys

Joukkoliikennepalveluiden riittävyyteen ollaan Uudellamaalla selvästi tyytyväisempiä kuin muualla Suomessa. Pohjois- ja Itä-Suomessa kokemus niiden riittävyydestä menee punaiselle, eli näissä osissa maata kunnat eivät tarjoa tai tue niitä riittävästi.

Asuinrakentamisessa maan sisäiset erot repeävät suuriksi. Uudenmaan kunnat näyttävät rakentavan selvästi liian vähän kuntalaisten tarpeeseen nähden, kun vertailukohtana pidetään palvelukategorioiden keskiarvoa. Muualla Suomessa kunnan asuinrakentamistoiminta kohtaa tarpeet selvästi paremmin.

Pääkaupunkiseudun asuntojen hintojen nousu kallistaa asumista ja monet näyttävät ajattelevan, etteivät alueen kunnat tee tarpeeksi trendin hillitsemiseksi. Myös keskeisten sosiaalipalveluiden, kuten lastenhoidon, vammaispalveluiden ja vanhustenhuollon kohdalla Uudenmaan kunnat eivät ole pysyneet asukasmäärien kasvun perässä. Pääkaupunkiseudun kunnat onnistuvat kattamaan kasvavan väestönsä palvelutarpeet vain tyydyttävästi.

Haasteista huolimatta suomalainen kunta on pääsääntöisesti onnistunut tehtävässään. Palvelut kohtaavat tarpeet ja niiden laajuus on keskimäärin oikeansuuntaisesti mitoitettu. Toisaalta ihmisille keskeisiin hyvinvointipalveluihin ei panosteta tarpeeksi. Pääkaupunkiseudulla palvelujen riittävyyttä koetellaan ankarimmin.

 

Jatkuuko kunnan menestystarina?

Kuntien hyvinvointipalveluihin on tulossa massiivinen remontti. Hallituksen ehdotus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseksi on parhaillaan lausuntokierroksella. Pystyykö uudistus toteuttamaan suomalaisen kunnan menestystarinan maakunnan tasolla? Ainakaan kansalaisten luottamus uudistuksen tavoitteiden toteutumiseen ei ole korkealla (ks. haastattelututkimus Onnistuuko sote?). Jos kansalaisten arvio osoittautuisi oikeaksi, palvelujen riittävyys heikkenisi entisestään.

Hallitus haluaa lisätä palvelunkäyttäjän valinnanvapautta. Tulevaisuudessa julkisen palveluntuottajan sijaan voisi valita yksityisen palveluntuottajan. Näin ymmärretyn kuluttajan valinnanvapauden toteuttaminen edellyttää elinkeinovapautta eli vapaiden sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden palvelumarkkinoiden luomista, koska yksityisiä palveluntarjoajia ei muuten ilmaannu.

On epäuskottavaa, että valinnanvapauden lisääminen parantaisi palvelujen saatavuutta koko valtakunnan alueella. Kehitys voi viedä päinvastaiseen suuntaan. Yksityiset palveluntarjoajat todennäköisimmin sijoittautuvat keskuspaikkakunnille, eivät suinkaan jokaiseen kuntaan. Keskusten ulkopuolella markkinaehtoistaminen todennäköisesti vain heikentäisi palvelujen saatavuusvajetta. Keskuksissa kokemus riippunee enemmän palvelujen laadusta.

 

Luvassa vanhuspalvelu- ja joukkoliikennevaalit

Ensi kevään kuntavaaleista tulee vanhuspalvelu- ja joukkoliikennevaalit. Pääkaupunkiseudulla luvassa on lisäksi asuinrakentamisvaalit. Asiansa ja viestinsä oikein asettava puolue kerää näillä teemoilla äänet. Ja vaikka joukkoliikennepalveluiden riittävyyteen ollaan Uudellamaalla kohtalaisen tyytyväisiä, tuonevat suuret liikennehankkeet joukkoliikenteen sielläkin vaalien keskiöön.

Ensi kuntavaalien paradoksi lienee, että vaikka sosiaali- ja terveyspalvelut otettaisiin pois kuntien vastuulta ja siirrettäisiin maakuntatasolle, ne voivat silti ratkaista paikallisvaalit.

 

Aineisto kerättiin puhelinhaastatteluin touko-kesäkuun aikana. Haastateltaville esitettiin kysymys, kuinka riittävinä tai riittämättöminä he kotikuntansa kutakin palvelua pitävät. Haastateltavat vastasivat valiten neljästä vaihtoehdosta täysin riittämättömästä (1) täysin riittävään (4). Tutkimuksen virhemarginaali on 3,1 prosenttia suuntaansa.

 

Markku Valtanen

 


Tutustu Kalevi Sorsa –säätiön kuntavaalijulkaisuihin

Markku Valtasen tutkimus Onnistuuko sote? osoitti, kuinka vähäistä kansalaisten luottamus hallituksen uudistukseen on ja kuinka myös lukuisat perussuomalaisten kannattajat epäilevät hanketta. (11.10.2016)

Valtasen analyysi maahanmuuttoa ja kotouttamista koskevasta aineistosta osoitti, että vastoin julkisuudessa esitettyjä mielipiteitä suomalaiset ovat valmiita ottamaan turvapaikan saaneita kotikuntaansa nykyistä enemmän. (8.11.2016)

Merja Jutila Roon osoitti tutkimuksessaan Maahanmuuttajat äänestäjinä Suomen kuntavaaleissa kuinka monet maahanmuuttajat eivät äänestä pelkästään siksi, etteivät tiedä olevansa kuntavaaleissa äänioikeutettuja. (30.11.2016)

Samuli Sinisalo tarkasteli säätiön sote-uudistuksesta keräämää kyselytutkimusaineistoa ja näytti toteen, kuinka selkeä enemmistö suomalaisista preferoi julkista sektoria sote- ja koulutuspalveluiden tuottajana. (22.12.2016)

Mats Wingborg kirjoitti ajatuspaja Kalevi Sorsa -säätiölle yhteenvedon Ruotsin terveydenhuollon uudistuksista ja niiden vaikutuksista viimeisen parinkymmenen vuoden ajalta. (27.3.2017)

Mikko Majander arvosteli näkemyksiä Helsingin kuntavaaleista pormestarivaaleina kirjoituksessaan Pormestarivaali edellyttäisi kunnallista blokkipolitiikkaa. (3.4.2016)


Kommentit

Kalevi Sorsa -säätiö