Makedonia vaiko Pohjois-Makedonia?


Samuli Sinisalo | 24.09.2018

Makedonia vaiko Pohjois-Makedonia – kas siinäpä pulma. Se on myös pulma, joka pitkälti ratkaistaan ensi viikonloppuna Makedoniassa järjestettävässä kansanäänestyksessä.

Naapurimaiden Kreikka ja Makedonia välejä on hiertänyt Makedonian nimi siitä asti, kun maa itsenäistyi Jugoslaviasta. Vihdoin kesäkuussa 2018 Makedonia ja Kreikka saivat neuvoteltua ratkaisun tähän nimikiistaan. Neuvottelutuloksen mukaisesti Makedonian tasavallan perustuslailliseksi ja kaikissa yhteyksissä käytettäväksi nimeksi tulisi Pohjois-Makedonian tasavalta.

Tämä ratkaisu aukaisisi Makedonialle väylän sotilasliitto Naton jäseneksi ja nimenmuutoksen myötä poistuisi myös yksi suuri este EU-jäsenyyden tieltä. Kreikka ehti käyttää veto-oikeuttaan Makedonian Nato-jäsenyyttä vastaan vuonna 2008 ja lupasi tehdä saman myös EU-jäsenyyden suhteen, niin pitkään kun maa tunnetaan Makedonian tasavaltana.

Neuvottelutulos on kuitenkin vielä saatettava kansallisiin lainsäädäntöihin. Ensin se on saatettava Makedoniassa perustuslakiin ja sen jälkeen vielä Kreikan parlamentin on määrä hyväksyä maiden välinen sopimus.

Poliittinen tasapaino Makedoniassa (kuten Kreikassakin) on herkkä. Tästä huolimatta Makedonian hallitus päätti järjestää kansanäänestyksen nimen muutoksesta – vahva mandaatti kansalta helpottaisi lainsäätäjien työtä parlamentissa. Kansanäänestys järjestetään ensi viikonloppuna, sunnuntaina 30.9.

Makedonialaisille on viimeisten vuosikymmenten aikana käynyt selväksi, että nykyinen nimi on kehityksen tiellä. Valtion nimen muuttaminen on identiteettiin menevä asia ja siten monella tavalla herkkä. Makedonian hallituksen toiveissa onkin, että kansanäänestys tarjoaisi kiistattoman tuen uudelle nimelle. Mielipidemittaukset osoittavat, että uusi nimi on vanhaa suositumpi. Voittoa suurempi haaste onkin äänestysaktiivisuuden saaminen yli 50 prosentin, jolloin tuloksesta tulisi laillisesti velvoittava. Mikäli tämän alle jäädään, on tulos korkeintaan suuntaa-antava.

Korkean äänestysaktiivisuuden saavuttaminen on haastavaa, koska Makedoniassa on noin 2 miljoonaa asukasta, mutta äänioikeutettuja rekistereistä löytyy noin 1,8 miljoonaa. Osaltaan tämä johtuu siitä, että rekisteriä ei ole onnistuttu täysin ajantasainen, vaikka haamuäänestäjiä sieltä on pyritty puhdistamaan jo ennen edellisiä vaaleja. Osaltaan taas siksi, että sadattuhannet työ- ja äänestysikäiset makedonialaiset asuvat Makedonian ulkopuolella Euroopassa, Australiassa, USA:ssa ja muualla. Diasporan äänestysinto ja äänestysmahdollisuus ovat aina alhaisia.

Koko syyskuun ajan kampanjointi nimenmuutoksen puolesta on ollut voimakasta. Siihen ovat osallistuneet makedonialaiset poliitikot koti- ja ulkomailla. Oheisella videolla Makedonian ulkoministeri Nikola Dimitrov avaa nimikysymystä Euroopan Parlamentin ulkoasianvaliokunnalle.

Myös kansainväliset politiikan kärkinimet ovat kiinnittäneet asiaan huomiota. Saksasta Angela Merkel vieraili Makedoniassa syyskuun alussa, mukanaan myös ulkoministeri Heiko Maas ja puolustusministeri Ursula von der Leyen. Myös EU-puheenjohtajamaa Itävallan liittokansleri Sebastian Kurz vieraili Makedoniassa. Näiden EU-poliitikkojen viesti makedonialaisille oli, että äänestäkää.

Lisäksi Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on syyskuussa käynyt muistuttamassa käsillä olevan mahdollisuuden ainutkertaisuutta, samoin kuin YK:n nimikiistaa selvittänyt erityisedustaja Matthew Nimetz. Myös puolustusliiton entinen pääsihteeri George Robertson vieraili Makedoniassa ja kehotti äänestämään.

Eurooppalaisten lisäksi USA:n puolustusministeri James Mattis vieraili Makedoniassa viime viikolla ja pian sen jälkeen Makedonian pääministeri Zoran Zaev vieraili Valkoisessa talossa, jossa varapresidentti Mike Pence otti hänet vastaan – jälleen aiheina olivat kansanäänestys nimestä ja mahdollinen Venäjän vaikutus äänestykseen.

Ensi viikonloppuna selviää mitä Makedonian kansa on mieltä uudesta Pohjois-Makedonian nimestä!

 

Samuli Sinisalo (MA) vastaa Sorsa-säätiön ”Demokratian tukeminen monietnisessä Makedoniassa” -hankkeesta. Sorsa-säätiö on vahvistanut Makedonian kansalaisyhteiskuntaa Suomen ulkoministeriön tuella vuodesta 2008 lähtien.


Kommentit

Kalevi Sorsa -säätiö