Makedonian matkapäiväkirja, osa yksi


Samuli Sinisalo | 22.05.2015

”Joka kylässä vedetään aina kotiinpäin ja nostetaan oman kylän sankarit esiin.” Näin mietin kun lentokone laskeutui Makedoniaan. Hämeenlinnassa on Irwin Goodmanin ostoskeskus, Skopjessa taas Aleksanteri Suuren lentokenttä. Skopjessa oman kylän sankarin kunnioitus ei rajoitu lentokenttään. Keskustaan on hiljattain noussut myös komea Aleksanteri Suuren ratsastajapatsas. Ratsastajapatsasta vastapäätä, Skopjen halkaisevan Vardar-joen toisella puolella, nousee yhtä mahtipontinen patsas Philip Toisesta, Aleksanteri Suuren isästä. Valtavan jalustan ympärillä kiertävät pronssihahmot kuvaavat Alekanterin poikavuosia isänsä opissa.

Philipin patsaan vierestä löytyy pronssikuvaelma raskaana olevasta Olympiaasta, joka kehittyy kuvaamaan Aleksanterin varhaisimpia vuosia äitinsä hoivissa. Aukion laidalta lähtee Vardar-joen ylittävä ottomaaniaikainen silta. Sillanpäätä vartioi kaksi ottomaaneja vastaan taistellutta kansallissankaria, toinen kansalliskirjailijan kaksoisroolissa.

Vanhaa siltaa ylittäessä näkyy sivuilla kaksi modernia siltaa. Niiden laidoilla seisoo pylväiden päässä ihmisenkokoisia pronssihahmoja muutaman metrin välein. Vanhan sillan toistakin päätä vartioi muutama pronssisoturi ja torin laidoilta löytyy lisää metallisia kirjailijoita. Parinsadan metrin säteeltä löytyy arviolta toistasataa merkkihenkilöä, antiikista nykypäivään, sulassa sovussa pronssiin valettuna.

Patsaiden pystytyksen lisäksi Skopjen keskustassa myös rakennetaan ahkerasti. Makedoniankadun varrelle on pystytetty muun muassa valtavan suuri, täysin uusi riemukaari, vaikka riemun syytä ei tiedetä. Kaikki ei ole uudisrakentamista, vaan myös jo olemassa olevia rakennuksia muokataan.

Operoinnin kohteina ovat erityisesti hallintorakennukset, valtionyhtiöiden konttorit ja muut julkiset rakennukset kuten teatterit. Seiniä päällystetään styroksimassalla, joka muotoillaan barokkityyliin. Kaupunkia pyritään muuttamaan kansallisromanttiseksi kovalla kädellä ja kovalla hinnalla. Paradoksaalisesti Makedoniasta ei juuri löydy aitoja barokkityylisiä rakennuksia, sillä tuolloin maa oli osa ottomaanien imperiumia.

Patsaspaljoudesta ja barokin uudesta noususta on kiittäminen vuodesta 2006 hallinnutta VMRO-DPMNE-puoluetta. Vuonna 2008 tämä kansallismielinen hallitus käynnisti Skopje 2014 -hankkeen, jonka kautta miljardeja euroja on kanavoitu Skopjen keskustan kansallisromantisointiin, tai stanilaistamiseen. Suhteellisen köyhässä ja pienessä maassa summa on valtava. Skopje 2014 -hankkeeseen liittyy myös rahanpesuepäilyjä.

Kaupunkiin hankittiin härkäpatsas, jonka esikuva seisoo New Yorkin pörssin edessä – Makedonian härälle tosin saatiin hintaa yli kolminkertainen summa. Hallituksen saavutuslistalta löytyy arkkitehtuurista tuhlausta ja monumenttien pystytystä pahempiakin tekoja. Se muun muassa kontrolloi mediaa (Etyj:n vahvistama väite), salakuuntelee kymmeniätuhansia kansalaisiaan, väärentää vaalituloksia (myös Etyj:n ja EU:n vahvistus) ja mahdollisesti myös salailee poliittista murhaa. Mutta keskitytään nyt arkkitehtuuriin.

Barokkisoidun hallituspalatsin vastakohdaksi sen eteen on syntynyt telttakylä. Noin viikko sitten, 17.5. alkoi suuri mielenosoitus. Silloin oppositiorintama marssi hallituspalatsin eteen huutaen ”Ostavka, ostavka – erotkaa, erotkaa!” Siitä lähtien katu valepukuisen kommunisminaikaisen palatsin edessä on ollut kasvavan mielenosoitusleirin katkaisema. Paikalle saapuu lisää väkeä telttoinen joka päivä, myös maakunnista. Paikalle ovat kerääntyneet kaikki oppositiopuolueet, kaikki etniset ryhmät, eli makedonialaiset, albanialaiset, kreikkalaiset, bosnialaiset ja serbit.

Leiristä löytyy myös valtava määrä kansalaisjärjestöjä, seksuaalivähemmistöjen järjestöjä, ammattiliittoja ja nuorisojärjestöjä. Mielenosoituksen lavalla käy päivittäin keskustelemassa, puhumassa ja soittamassa taiteilijoita, muusikkoja ja intellektuelleja ympäri Balkanin. Vanhemmat ja kokeneemmat käyvät opettamassa nuoremmille miten mieltä osoitetaan.

Keskustelin mielenosoitusleirissä Zoran Zaevin, Sosiaalidemokraattisen liiton puheenjohtajan, kanssa. Hän oli juuri palannut Strasbourgista EU:n välittämistä sovitteluista. Zaevin tavatessani hän joutui ensin pitkään vakuuttelemaan venäläiselle medialle, että mahdollinen voitto on Makedonian kansan ja demokratian, ei yhdenkään yksittäisen puolueen tai tahon.

Kun kamerat poistuivat, Zaevilla oli aikaa kertoa miten vuoden 2015 alkupuolella kansalaisjärjestöt ja muut oppositiopuolueet alkoivat ottaa häneen yhteyttä. Heidän viestinsä oli, että hekin haluavat saada maahan aidon demokratian ja päästä eroon diktatuurista. Niinpä hallitusta vastustavien tahojen bannereista ja julisteista poistettiin puolueiden tunnukset ja ryhdyttiin yhteistyöhön. Tunnelma opposition yhteisessä leirissä on todella hyvä ja Zaev toimii opposition pääneuvottelijana hallituksen suuntaan.

Zaevin johtamat sosiaalidemokraatit ovat siis pääoppositiopuolue. He ovat vuosia yrittäneet saada kansainvälistä huomiota ja korjausta tilanteeseen, jossa Makedonia on ollut luisumassa diktatuuria kohti. Tulokset ovat tähän asti olleet laihoja. Nyt avuksi on tullut yllättävä taho. Venäjällä on nimittäin intressinsä Balkanilla ja Makedoniassa mm. kaasuputkihankkeiden muodossa. Nyt, kiitos Krimin ja Ukrainan, Venäjän toimiin sen omien rajojen ulkopuolella kiinnitetään kansainvälisesti enemmän huomiota. Siksi Makedoniakin on noussut jälleen maailmankartalle.

Vuosien varrella kerääntyneen ja nyt toimintaan kanavoituvan ahdistuksen määrää voi vain kuvitella. Telttakylän katu on eräs Skopjen vilkkaimmista kaduista. Miltä Helsingin aamuruuhkat näyttäisivät, jos Eduskuntatalon edessä Mannerheimintie olisi poikki ja sen tilalla olisi mielenosoitusleiri? Voin vakuuttaa, että Skopjen ruuhkat näyttävät (ja tuntuvat) todella pahoilta.

Taksikuskini kuitenkin kertoi, että ihmiset suhtautuvat ruuhkiin suurella ymmärryksellä – niin pitkään kuin mielenosoituksissa ei käytetä väkivaltaa. Väkivallattomuus onkin ensimmäinen – ja ainoa – sopimus, johon hallitus ja oppositio ovat mielenosoitusten ensimmäisen viikon aikana päässeet. Tässä maailmankolkassa se on erittäin hyvä lähtökohta.

Projektitutkija Samuli Sinisalo

Philip II LQ

Philip II patsaan perusteella voisi kuvitella sijaintivaltion nimen päättyvän -stan.  Taustalla on käynnissä rakennusprojekti.

Zaev

Keskustelemassa Makedonian sosiaalidemokraattisen liiton puheenjohtajan Zoran Zaevin kanssa. Taustalla on mielenosoittajien telttoja.

Palatsi

Jos hallituspalatsin keinotekoiseen barokkijulkisivuun heittäisi pesäpallon, jäisi seinään todennäköisesti lommo. Etualalla on mielenosoitus.


Kommentit

Kalevi Sorsa -säätiö