Makedonian poliittinen kriisi kärjistyy (jälleen)


Samuli Sinisalo | 3.03.2017

 

Makedoniaa vuosia vaivannut poliittinen kriisi on ottanut uuden käänteen tällä viikolla. Makedonian presidentti Gjorge Ivanov (kansallisoikeistolainen VMRO DPMNE) on kieltäytynyt antamasta oppositiojohtaja Zoran Zaeville (sosialidemokraattinen SDSM) valtuuksia muodostaa hallitus.

 

Makedoniassa järjestettiin ennenaikaiset parlamenttivaalit joulukuussa 2016, joilla haettiin ratkaisua poliittiseen kriisiin. Tilanne juontaa juurensa siihen, kun keväällä 2015 paljastui, että silloinen pääministeri Nikola Gruevski (VMRO DPMNE) oli salakuunnellut tuhansia makedonian kansalaisia ilman oikeuden lupaa. Gruevski pakotettiin eroamaan ja uudet vaalit määrättiin järjestettäväksi. Ne onnistuivat vasta kolmannella yrittämällä, joulukuussa 2016.

 

Vaalitulos jätti kuitenkin tilanteen hyvin kimurantiksi, kun päähallituspuolue VMRO DPMNE sai 51/120 paikkaa, opposition SDSM 49/120 paikkaa ja erilaiset albanialaispuolueet 20/120 paikkaa. Kumpikin suuri puolue tarvitsee siis vahvaa tukea albanialaispuolueilta enemmistöhallituksen muodostamiseen.

 

Tammikuussa VMRO DPMNE sai mandaatin johtaa hallitustunnusteluja, mutta se ei saanut neuvoteltua taakseen tarvittavaa tukea määräajassa. Tämän jälkeen SDSM alkoi neuvotella albanialaispuolueiden kanssa. Nyt he ovat päässeet tilanteeseen, jossa 67/120 kansanedustajaa on allekirjoittanut sitoumuksen hallitusyhteistyöstä. Koalitiossa ovat SDSM, suurin albanialaispuolue DUI, jolla on kymmenen paikkaa, sekä uudet albanialaispuolueet BESA ja Alliance for Albanians, joilla on viisi ja kolme paikkaa.

 

Hallituksen ohjelmaan sisältyy mm. albanialaispuolueiden vaatimus albanian kielen virallistamisesta koko Makedoniassa, eikä vain albanienemmistöisillä alueilla. Tämä vaatimus ei VMRO DPMNE:lle hallitusneuvotteluissa sopinut, eikä se heidän kannattajilleen sovi vieläkään. Peilataanpa tilannetta Suomen kontekstiin: Meillä ruotsi on virallinen kieli ja sitä äidinkielenään puhuu noin 5% väestöstä. Makedoniassa albaniaa äidinkielenään puhuu noin 20%.

 

Makedonialaiset oikeusoppineet ovat todenneet Presidentti Ivanovin päätöksen olla antamatta mandaattia perustuslain vastaiseksi. SDSM on mennyt niin pitkälle, että se on kutsunut Ivanovin toimintaa ”presidentilliseksi vallankaappaukseksi.” Monet diplomaatit ja kansainvälinen yhteisö antaa painetta Presidentin suuntaan, jotta tämä antaisi mandaatin hallituksen muodostamiselle ja siten edesauttaisi tilanteen rauhanomaista purkautumista.

 

Jännitteet kaduilla ovat kasvaneet. VMRO DPMNE:n kannattajat osoittavat mieltään ja he, kuten presidentti Ivanov lietsovat näkemystä, jonka mukaan SDSM:n ja albanialaispuolueiden yhteistyö ”tuhoaisi” Makedonian. Vastaavasti oppositio ja SDSM:n ja albanialaispuolueiden kannattajat osoittavat mieltään ja pitävät Ivanovin ja VMRO DPMNE:n toimintaa kärjistävänä ja haitallisena maan tulevaisuudelle.

 

Jännitteet kasvavat, ja Balkanin ollessa kyseessä, siihen on syytä suhtautua tietyllä vakavuudella. Lähipäivät näyttävät mihin suunta kehittyy.

 

Samuli Sinisalo

Kirjoittaja on Kalevi Sorsa -säätiön Demokratiatuki Makedoniassa -hankkeen hankevastaava.

 

Lisää aiheesta:

https://www.europeanforum.net/headlines/social-democrats-presidential-coup-in-macedonia

http://www.balkaninsight.com/en/article/ivanov-s-actions-unite-macedonia-albanians-in-outrage-03-03-2017


Kommentit

Kalevi Sorsa -säätiö