Miten välttää edellisen nousukauden virheet? – Hiilamon raportti tarjoaa keinoja


Antti Alaja | 8.06.2017

Länsimaissa koettiin historiallinen varallisuus- ja tuloerojen kasvu 1980-luvun alusta lähtien. Yhteiskunnan tulonjaon tasaisuutta kuvaavan Gini-kertoimen valossa tuloerot ovat kasvaneet valtaosassa kehittyneistä OECD-maista. Kehitykseen ei kiinnitetty 1980- ja 1990-luvulla erityistä huomiota, sillä kasvun ja työllisyyden myönteisen kehityksen ajateltiin hyödyttävän lopulta kaikkia, kunhan koulutuspolitiikalla luodaan elämässä etenemisen mahdollisuuksia vähäosaisille.

Finanssikriisi ja viimeistään oikeistopopulismin nousu johtivat kuitenkin eriarvoisuuskysymyksen uudelleenarviointiin eri puolilla maailmaa ja poliittista kenttää. Viime vuosina kansainväliset talousjärjestöt, Davosin talousfoorumi ja myös useat oikeistopoliitikot ovat myöntäneet, että kasvavalle eriarvoisuudelle pitäisi pyrkiä tekemään jotain. Toistaiseksi yleinen huolestuneisuus eriarvoisuudesta ei ole kuitenkaan kääntynyt juuri käytännön politiikkatoimiksi.

Julkaisimme Kalevi Sorsa -säätiön toimesta professori Heikki Hiilamon raportin, jossa käsiteltiin tuloerotutkimuksen uranuurtajan Anthony B. Atkinsonin reseptejä tuloerojen tasaamiseen. Raportin ansio on siinä, että siinä käsitellään laajasti mahdollisia tuloeroja tasaavia politiikkatoimia ja pohditaan niiden sovellettavuutta Suomeen. Toiseksi raportti muistuttaa siitä, että tuloerojen tasaaminen edellyttäisi uudenlaista talous- ja yhteiskuntapolitiikkaa myös Suomessa, kuten progressiivista verotusta, sosiaaliturvan parantamista ja julkisen vallan työllistämistoimia.

Raportin tärkein viesti nykyajassa on kuitenkin se, että kaikki yhteiskunnan sosiaaliset ongelmat eivät ratkea kasvun ja työllisyyden kautta. On totta, että heikosta talouskehityksestä johtuen tuloerot eivät ole kasvaneet Suomessa viime vuosina, ja että kansainvälisissä vertailuissa olemme toistuvasti yksi tasa-arvoisimmista maista. Politiikassa pitäisi kuitenkin pyrkiä seuraavan nousukauden aikana välttämään 1990-luvun lopun ja 2000-luvun alun virheet, jolloin tuloerot kasvoivat Suomessa OECD-maiden nopeinta tahtia ja pitkäaikaistyöttömyys syrjäytti suuren joukon ihmisiä.

Antti Alaja
 


Kommentit

Kalevi Sorsa -säätiö