Onko Guggenheimille vaihtoehtoa?


Samuli Sinisalo | 7.11.2016

Helsingin Kauppatorin laidalle voitaisiin rakentaa maailmanluokan arkkitehtuuri- ja designmuseo, joka esittelisi Alvar Aallon perintöä ja Nordic Stylen syntyä. Tällainen museo olisi erinomainen hanke hyödyntämään suomalaisen ja pohjoismaisen designin kansainvälistä tunnettuutta, siinä olisi paljon elinkeino- ja matkailupotentiaalia, sekä mahdollisuus elävöittää kaupunkitilaa sekä Kauppatorilla, että muissa kohteissa. Tällaisella kotimaisella vaihtoehdolla ”Guggenheim-tontin” käytölle olisi maabrändin rakentamisen ja kotimaisen designin arvostuksen kannalta sellaisia vahvuuksia, joita ulkomaisten vaihtoehtojen on vaikea voittaa.

 

Suomalainen ja pohjoismaalainen arkkitehtuuri ja design ovat maailmalla tunnettuja ja arvostettuja. Jo nykyään Suomeen virtaa matkailijoita tutustumaan kotimaiseen arkkitehtuuriimme ja yhteen sen tunnetuimpaan keulakuvaan, Alvar Aaltoon. Museoon mahtuisi luonnollisesti vaikutteita muistakin pohjoismaista, joiden suuntaan se avaisi myös uusia yhteistyömahdollisuuksia. Pääpainon voi rohkeasti asettaa kotimaiselle arkkitehtuurille ja muotoilulle, johon voitaisiin sisällyttää yllättäviäkin aspekteja, kuten digitaalinen palvelusuunnittelu ja teemoja kuten ”The Finnish Influence on Mobile Communication” tai ”The Finnish Influence on Better Childhood”. Tällaisten asioiden esiintuonti ja esittely loisi pohjaa suomalaisen muotoilun kansainväliselle menestykselle myös tulevaisuudessa.

 

Nykyinen Arkkitehtuurin museo voisi muuttaa uuden museon tiloihin. Mutta luonnollisesti uusi museo tarjoaisi paljon seiniään laajempia palvelukokonaisuuksia. Se toimisi porttina muihin Helsingin, Uudenmaan ja koko Suomen modernin designin ja arkkitehtuurin kohteisiin. Museosta voisi lähteä itsenäiselle tai opastetulle kävelykierrokselle ympäri Helsinkiä, joka voisi alkaa Enso-Gutzeitin talosta Kauppatorin toisella laidalla. Muita vierailukohteita voisivat olla Akateeminen kirjakauppa, Rautatalo sisäpihoineen, Finlandiatalo, ja jopa Kelan pääkonttori – tietenkin Aallon kotitalon ja ateljeen lisäksi. Akateeminen kirjakauppa poislukien, nämä ovat nykyisellään yleisöltä suljettuja tai alihyödynnettyjä. Muita palveluita voisivat olla päiväretket Arabiaan, Tapiolaan ja Otaniemeen, Paimion parantolaan, Jyväskylään, tai muihin sopiviin kohteisiin.

 

Paikallisesti museo elävöittäisi Kauppatoria, kun rakennukseen sisällytettäisiin kansalaisille avointa julkista tilaa, ravintola, kahvila ja baari, sekä tietenkin designmymälä, josta löytyisi uutta ja vanhaa kotimaista designia. Anekdoottina todettakoon, että Barcelonasta vierailija voi ostaa mukaansa Gaudin suunnittelemia ovenkahvoja 100 euron kappalehintaan. Meiltä löytyisi kyllä rahkeita kotimaisiin vastineisiin.

 

Maailmalla kiinnostus skandinaavista ja humanistista modernismia kohtaan on miltei rajatonta. Amsterdamin kaupunginmuseosta löytyy kattava Aalto kokoelma.  Aasiassa ja erityisesti Japanissa ihmisiä kiinnostaa pohjoismainen materiaalien käyttö, arkkitehtuurin ihmisläheinen mittakaava ja se mitä täkäläinen arkkitehtuuri kertoo ihmisten tasa-arvoa kunnioittavasta hyvinvointiyhteiskunnasta. Kansainvälisesti monet arkkitehdit, Bilbaon Guggenheim-museon suunnitellutta Frank Gehryä myöden, nimeävät Alvar Aallon esikuvakseen. Tätä perintöä korostava museo olisi monelle ulkomaalaiselle matkan syy, tai vähintään lennonvaihtajille syy pysähtyä Suomeen yöksi tai kahdeksi.

 

Ulkomailta kopioimisen sijasta meidän tulisi Suomessa hyödyntää niitä asioita, joiden vuoksi olemme ulkomailla kiinnostavia. Voisimme rohkeasti rakentaa maabrändiämme kotimaisen arkkitehtuurin ja designin, kaupunkiluonnon sekä turvallisuuden ja tasa-arvon varaan. Niin kuin muissa Pohjoismaissa.

 

Kirjoittaja/kokoaja: Samuli Sinisalo, Hankekoordinaattori, Kalevi Sorsa -säätiö

PS. Ajatus museosta sekä monet tekstin ehdotukset ja yksityiskohdat ovat peräisin Lisää Kaupunkia Helsinkiin –FB ryhmästä. Matti Tapaninen avasi ryhmään keskustelun aiheesta 29.10.2016. Suosittelen lukemaan. Suuret kiitokset Matille ja kaikille keskustelijoille!

PPS. Jutun kuvassa on Arnhemin rautatieasema. Tämä hollantilaisen arkkitehtitoimisto UN Studiosin suunnittelema vuonna 2015 valmistunut rakennus on saanut paljon vaikutteita toisen kansainvälisesti merkittävän suomalaisarkkitehdin, Eero Saarisen, töistä.


Kommentit

Kalevi Sorsa -säätiö