Ratkaisuja populismiin
[For English, please see here.]
Tuoreen haastatteluihin perustuvan tutkimuksen mukaan populististen puolueiden kannattajia Suomessa, Unkarissa, Italiassa, Ranskassa ja Saksassa yhdistää vahva 1980- ja 1990-lukuihin liittyvä nostalgia, kansallistunteen voimistuminen sekä turvallisuuden, vakauden ja taloudellisen oikeudenmukaisuuden kaipuu.
Populistipuolueiden äänestäjien mielissä 1980- ja 1990-luvut olivat taloudellisesti vakaita ja työpaikat turvattuja. Nykyaikaa sen sijaan leimaa globalisaatio, jonka koetaan uhkaavan perinteisiä arvoja sekä omaa historiaa, kulttuuria ja jopa uskontoa. Globalisaatiota vieläkin suurempana uhkana nähdään (muslimi)maahanmuuttajat. Unkarissa populistipuolueiden kannattajien silmissä epätoivottavan vähemmistön muodostavat romanit, jotka kuitenkin muodostavat vain kaksi prosenttia maan väestöstä.
– On ilmeistä, että perussuomalaisten kaltaiset liikkeet ovat oikein onnistuneesti käyttäneet nationalistisia stereotypioita politiikassaan ja retoriikassaan, sanoo Helsingin yliopiston professori Jussi Pakkasvirta. Hän kirjoitti tutkimusraportin perussuomalaisia koskevan luvun.
Stereotypioilla Pakkasvirta tarkoittaa ennen kaikkea kuvitellun yhtenäisen kansakunnan vastinpariksi luotuja yksinkertaistettuja kuvia ”muista” etnisistä ryhmistä. Stereotypiat mahdollistavat epämääräisen informaation järjestelyn ja luokittelun sekä uskomusten vahvistamisen.
Populistipuolueiden äänestäjät eivät kuitenkaan ole yksiselitteisesti muutosta tai edes globalisaatiota vastaan. Nämä äänestäjät ovat taloutta koskevalta ajattelultaan selkeästi vasemmalla: globalisaation ongelmina nähdään ennen kaikkea vaurauden epätasainen jakautuminen, yhteisöjen hajoaminen sekä pienten, keskisuurten ja paikallisten tai alueellisten yritysten vaikeudet.
Tutkimusraportin toimittaja, politiikan tutkija Tamás Boros näkee populismin vaarana vallan kahmimisen yhdelle puolueelle kansalta saadun mandaatin varjolla. Näin on tapahtunut Unkarissa Victor Orbánin Fidesz-puolueen kohdalla. Ongelmana on myös vähemmistöjen oikeuksien polkeminen.
– Maahanmuuton suhteen olisi kyettävä uskottaviin kotouttamistoimiin omaksumatta äärioikeiston rasistista retoriikkaa, unkarilaislähtöisen Policy Solutions -konsultti- ja tutkimusinstituutin strateginen johtaja Boros sanoo.
Hän pitää varsinkin sosialidemokraattisten puolueiden kannalta huonona, jos ne osallistuvat suuriin hallituskoalitioihin keskustaoikeistolaisten puolueiden kanssa. Tällöin niiden vasemmistolainen politiikka saattaa muuttua tunnistamattomaksi, kuten monissa Euroopan maissa on kahtena viime vuosikymmenenä tapahtunut. Tämä ruokkii populististen puolueiden suosiota.
Populismipuolueiden kannattajien ajatuksia yhteiskunnasta tutkittiin viidessä maassa identtisillä fokusryhmähaastatteluilla syksyllä 2018. Tutkimuksen kohteina olivat seuraavat puolueet tai liikkeet ja niiden kannattajat: perussuomalaiset, Unkaria yksinvaltaisesti hallitseva Fidesz ja oppositiopuolue Jobbik, Italiassa koalitiohallituksen muodostaneet Viiden tähden liike ja Lega, Saksan Alternative für Deutschland sekä Ranskan vasemmistopopulistinen puolue La France insoumise ja Marine Le Penin Rassemblement national (entinen Front national). Suomen osalta Taloustutkimus toteutti kaksi ryhmähaastattelua Helsingissä ja yhden Kouvolassa.
Tutkimuksen tilasivat Foundation for European Progressive Studies -ajatuspaja (FEPS) ja Policy Solutions -ajatuspaja yhteistyössä Kalevi Sorsa -säätiön, Fondation Jean Jaurès’n, Das Progressive Zentrumin ja Fondazione Pietro Nennin kanssa.
Raportti on saatavilla suomeksi (pdf)(Issuu) ja englanniksi (pdf).
Painetun raportin voi tilata maksutta osoitteesta info(at)sorsafoundation.fi