TIETOKIRJA: SUOMI EI OLE LAKKOHERKKÄ MAA


Kalevi Sorsa -säätiö | 6.11.2019

Ekonomisti Antti Koskelan tietokirja ”Hanskat tippui – lakkojen historia ja vaikutus yhteiskunnassa” (Kalevi Sorsa-säätiö) tuo uusia näkökulmia lakoista käytävään keskusteluun. Laajan historia-analyysin lisäksi Koskela tarkastelee Suomen tilannetta kansainvälisessä vertailussa. Hän osoittaa tilastoihin perustuen, että Suomi ei ole lakkoherkkä maa. Toinen Koskelan päähavainnoista koskee lakkojen kustannusten arviointia. Lakon kustannus voi olla moninkertainen riippuen mittarin valinnasta.

”Toisin kuin julkisen keskustelun perusteella voisi ajatella, suomalaisten kynnys lakkoiluun on nykyisin erittäin korkea. Esimerkiksi Ranskassa ja Tanskassa menetetään kolminkertainen määrä työpäiviä Suomeen verrattuna. Suomalaisten lakkoherkkyys on korealaisten ja brittien tasolla.”

”Vielä 1970-luvulla Suomi oli maailman lakkoherkimpiä maita. Työtaistelussa menetettyjen työpäivien lukumäärä on Suomen historian alhaisimmalla tasolla”, toteaa Koskela.

Koskela haluaisi myös muuttaa lakkojen kustannuksista käytävää keskustelua, joka on hänen mukaansa pahasti vinoutunutta.

”Ekonomistina totean, että lakkojen kustannusten laskennassa on lopulta kyse arvovalinnoista. Julkisessa keskustelussa käytettävä lakkojen bruttomenetys työnantajalle johtaa keskustelua voimakkaasti harhaan, koska se yliarvioi lakkojen kustannuksia voimakkaasti.”

Koskela jatkaa lakkojen kustannuslaskennasta:

”Parempia kustannusmittareita olisivat nettomenetys, efektiivinen kustannus tai lakon efektiivinen kustannus huomioituna toiminnan kannattavuudella. Lakon kustannukset voi olla moninkertainen riippuen mittarista. Tällä on suora vaikutus lakkoiluun liittyviin mielikuviin julkisessa keskustelussa”, Koskela sanoo.

Koskela antaa myös näkemyksen siitä, miten lakkoilu on viime vuosina länsimaissa kehittynyt ja mikä on niiden tulevaisuus.

Työtaistelut tai vähintään valmius niihin ovat välttämättömiä toimenpiteitä eri yhteiskuntaluokkien sosiaalisen aseman ja riittävän tasaisen talouskehityksen turvaamiseksi. Järjestäytynyt työväenliike ja sen työtaisteluvalmius ovat keskeisin luokkayhteiskuntaa torjuva väline. Työväenliikkeen työtaistelumahdollisuuksien heikentäminen johtaa taloudellisesti tulonjaon jyrkentymiseen ja arvonlisäyksen keskittymiseen hyväosaisille”.

Kirjoittajasta:

Antti Koskela on työmarkkinoiden toimintaan perehtynyt kauppatieteiden maisteri

Lue koko julkaisu julkaisu pdf-muodossa tästä.

Lue koko julkaisu Issuu-muodosta tästä.

Kalevi Sorsa -säätiö on sosiaalidemokraattinen ajatushautomo, joka ylläpitää yhteiskunnallista, demokratiaa ja tasa-arvoa edistävää keskustelua.

Tutkimus julkaistiin 6.11.2019 Tiedekulman Think Loungessa Helsingissä (Yliopistonkatu 4) klo. 16.00-18.00. Paikalla aiheesta puhumassa Koskelan lisäksi Ralf Sund, Tapio Bergholm ja Anu-Hanna Anttila. Tilaisuuden juontaa Ari-Matti Näätänen Kalevi Sorsa-säätiöstä.


Kommentit

Kalevi Sorsa -säätiö