Yrittämisen moninaisuus


Samuli Sinisalo | 9.04.2015

Yrittäjät ovat ryhmä, joka on noussut kohinalla julkiseen keskusteluun viimeisen vuoden aikana. Yrittäjille on löytynyt ennennäkemätön määrä ystäviä myös poliittisista puolueista – ehkäpä talouden hitaasta kasvusta tai kenties lähestyvistä eduskuntavaaleista johtuen. On hyvä, että yrittäjille riittää ystäviä, mutta varsinkin uusien ystävien on hyvä muistaa, että yrittäjä-termin alle mahtuu hyvin laaja ja heterogeeninen joukko.

Yhdessä ääripäässä ovat niin sanotut pakkoyrittäjät, jotka tekevät käytännössä palkansaajan työtä yrittäjän statuksella, vastaten itse sosiaaliturvastaan ja vakuutuksistaan. Toisessa ääripäässä taas löytyy Supercellin kaltaisia menestystarinoita, jotka ovat kasvaneet parin henkilön nyrkkipajoista miljardiluokan globaaleiksi toimijoiksi. Ylivoimaisesti suurin osa yrittäjistä, tai itsensätyöllistäjistä, asettuu jonnekin tämän spektrin välimaastoon.

Näin erilaisia yrittäjiä ja yrityksiä on miltei mahdotonta käsitellä  yhtenä ryhmänä, sillä niillä on hyvin erilaiset tarpeet ja erittäin vähän tekemistä toistensa kanssa. Tämä ero tuli konkreettisesti esiin, kun minulla oli pääsiäisen alla tilaisuus vierailla YritysHelsingin ”Näin perustat yrityksen” -infotilaisuudessa ja heti seuraavana päivänä Aalto yliopiston Startup Saunan paikallistilaisuudessa.

YritysHelsingin tilaisuus järjestettiin Yrityslinnassa Ensi linjalla. Tilaisuus oli avoin kaikille jotka halusivat perustaa yrityksen – alasta ja tavoitteista riippumatta. Saliin oli kokoontunut arviolta noin 40–50 henkilöä kuulemaan esityksiä YritysHelsingin ja TE-keskusten tarjoamista palveluista. Tietovirta kulki selkeällä suomen kielellä asiantuntijoilta aloitteleville yrittäjille ja yritystoimintaa harkitseville. Tarkoituksena oli varmistaa, että kaikilla olisi mahdollisimman kattavat edellytykset perustaa yritys ja löytää tarvittaessa lisätietoja prosessin vaiheista. Erityisesti painotettiin, että starttirahasta on saatava päätös ennen kuin yritystoiminnan aloittamista, koska olemassa olevalle (vaikka vain päivänkin ikäiselle) yritykselle tukea ei voi myöntää.

Startup Sauna järjestettiin Startup Saunan tiloissa Espoon Otaniemessä. Paikalle oli hakemusten perusteella valittu noin 30–35 startuppia, jotka jokainen vuorollaan esittivät kolmen minuutin pitchin yrityksestään yritysvalmentajille, englanniksi. Jokaisen esityksen jälkeen oli myös kolmen minuutin aika, jolloin valmentajat esittivät yrityksille tarkentavia kysymyksiä. Esitysten perusteella coachit valitsivat kymmenkunta yritystä iltapäivän jatkokierrokselle, jolla valitut yritykset saivat kahdenkeskistä aikaa kymmenen eri valmentajan kanssa, noin 20 minuuttia per valmentaja. Päivän päätteeksi valmentajat valitsivat koko joukosta yhden yrityksen, jolla on mahdollisuus päästä Startup Saunan yrityskiihdyttämö-ohjelmaan mukaan, joka vie mm. Slush-messuille ja Kalifornian Piilaaksoon.

Nämä kaksi aloitteleville yrityksille ja yrittäjille järjestettyä tilaisuutta erosivat toisistaan kuin curling ja kaunoluistelu. Molemmissa liikutaan jäällä ja pyritään parhaaseen mahdolliseen tulokseen, mutta niitä koskevat täysin eri säännöt.

YritysHelsingin tilaisuudessa ei keskitytty niinkään yrittäjien tuotteisiin, vaan yrittämisen lakisääteisiin ja teknisiin vaatimukset ja yrittäjän itsensä toimeentuloon. Startup Saunassa taas kiinnitettiin kaikki huomio sellaisten tuotteiden ja palveluiden seulomiseen, joilla on mahdollisuus levitä maailmanlaajuisille markkinoille. Molempia lähestymiskulmia tarvitaan ja molemmilla saroilla riittää parannettavaa.

Ne myös ne täydentävät toisiaan, kun yrittäjäksi lähtemisen edellytykset ovat kunnossa, on menestystuotteiden ja -tarinoiden syntyminen todennäköisempää. Siksi toivonkin, että yrittäjien uudet eduskuntaan valitut ystävät muistavat yrittäjyyden moninaiset haasteet myös vaalien jälkeen!


Kommentit

Kalevi Sorsa -säätiö