Globaalit kaasumarkkinat Venäjän painajaisena?
Yhdysvalloista alkaneella liuskekaasun vallankumouksella on ollut merkittävä vaikutus globaaleihin energiamarkkinoihin. Tulevaisuudessa epätavanomaiset kaasut (unconventional gas) voivat vallata yhä suuremman osuuden kaasumarkkinoista.
Liuskekaasun ja nesteytetyn maakaasun käytön lisääntyminen voi johtaa lopputulokseen, jossa nykyiset alueelliset kaasumarkkinat korvaantuvat globaaleilla kaasumarkkinoilla. Uudet kaasusopimukset olisivat todennäköisesti lyhytkestoisia ja spot-hinnoiteltuja. Tällä hetkellä esimerkiksi Venäjä tarjoaa pitkäkestoisia sopimuksia. Venäjän viemää tavanomaista kaasua on kuljetettu useiden vuosikymmenien aikana putkistoissa, joiden rakentaminen vaatii suuren määrän pääomaa ja siten myös varmuuden siitä, että kaasulle on ostaja useaksi vuosikymmeneksi.
Globaalit kaasumarkkinat olisivat haasteellinen tilanne Venäjälle, jonka kaasumarkkinat ovat suhteellisen suljetut sekä keskitetyt verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltojen markkinoihin. Yhdysvalloissa kilpailu on vapaata ja toimijoita on useampia. Muun muassa liuskekaasun vallankumous on johtanut jo tällä hetkellä tilanteeseen, jossa eurooppalaiset ovat vaatineet päivityksiä sopimuksiinsa Venäjän kanssa.
Putkikysymys ja sopimusten pituudet ovat kuitenkin vain pari esimerkkiä haasteista, joita Venäjän energiapolitiikka kohtaa tulevaisuudessa.
Ensinnäkin on huomioitava, että Venäjän budjetti nojaa vahvasti kaasu- ja öljytuloihin. Tulevaisuudessa maan olisikin välttämätöntä monipuolistaa energiayhdistelmäänsä.
Jatkossa Venäjän pitäisi sijoittaa yhä enemmän pääomaa kokonaan uuteen infrastruktuuriin sekä vanhan energiainfrastruktuurinsa modernisointiin. Yleisesti myös koulutukseen ja teknologiaan sijoittaminen on tärkeää, jotta maa pystyisi viemään laadultaan ensiluokkaista ja hinnaltaan kilpailukykyistä energiaa muihin maihin. Korkealla osaamisella ja teknologialla Venäjä pystyisi myös käyttämään energiaa tehokkaammin myös kotimaassa.
Lähivuosikymmeninä kaasun kysyntä on taattu globaaleilla energiamarkkinoilla. Tästä huolimatta Venäjän asema on haastava suhteessa itäiseen Eurooppaan tai Kiinaan. Esimerkiksi Baltian maat haluavat nojata yhä enemmän nesteytettyyn maakaasuun, jota ei tässä tapauksessa tuotaisi Venäjältä. Samanaikaisesti Venäjän on vaikea päästä nopeasti Kiinan markkinoille, koska Venäjän kaasu tarvitsee laajan putkiverkoston. On myös esitetty arvioita siitä, että Kiinalla voi olla maailman suurimmat epätavanomaiset kaasuvarannot. Mikäli Kiina onnistuu hyödyntämään suuria varantojaan, sen ei tarvitse olla riippuvainen Venäjän kaasusta suuressa mittakaavassa.
Tulevaisuudessa Venäjän päättäjien pitäisi myös kiinnittää huomiota enemmän ilmastonmuutokseen ja uusiutuviin energiamuotoihin. Hallituksen pitäisi luoda riittäviä kannustimia yrityksille, jotta uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisestä, kehittämisestä ja käyttämisestä tulisi houkuttelevampi vaihtoehto. Jotta nämä uusiutuviin energiamuotoihin keskittyvät ratkaisut olisivat kestäviä, pitäisi samanaikaisesti kansalaisten yleistä ympäristötietoutta kasvattaa.
Venäjän tulevaisuus ei ole lohduton vaikka globaalit kaasumarkkinat syntyisivät tulevaisuudessa. Sen pitää kuitenkin ottaa määrätietoisia edistysaskelia energiapolitiikan saralla, mikäli se mielii säilyttää roolinsa alueellisena suurvaltana tulevaisuudessa.
Tino Aalto työskentelee Kalevi Sorsa -säätiössä harjoittelijana. Hän on opistopiskelija Aleksanteri-instituutin Venäjän ja Itä-Euroopan maisterikoulussa. Harjoittelussa Tino kerää tietoa selvitykseen vasemmiston tilasta Euroopassa.
Aiheeseen liittyen
Energiapolitiikka Arktisella alueella
Saksan ja Tanskan energiapolitiikan muutos