Hallituksen käyttämiin työllisyysvaikutusarvioihin liittyy merkittävää epävarmuutta
Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisema raportti nostaa esiin merkittäviä epävarmuuksia valtiovarainministeriön (VM) työllisyysvaikutusarvioissa. Raportti osoittaa, että hallituksen päätösten työllisyysvaikutukset voivat olla murto-osa verrattuna VM:n arvioihin. Se veisi pohjaa myös hallituksen tavoitteilta sopeuttaa julkista taloutta.
VM:n laatimat työllisyysvaikutusarviot ovat saaneet suomalaisessa politiikassa keskeisen roolin, kun hallitukset ovat nojanneet päätöksiään niihin. Ekonomisti Otto Kyyrönen analysoi raportin artikkelissaan kaikki 20 arviointimuistiota, jotka valtiovarainministeriö oli julkaissut kesäkuuhun 2024 mennessä Orpon hallituksen toimien työllisyysvaikutusten arvioimiseksi. Niissä VM arvioi työllisyyden kasvavan 74 100 henkilöllä.
– Valtiovarainministeriön laskelmien taustaoletuksissa riittää ongelmia, kuten viittauksia vanhentuneisiin tutkimusaineistoihin. Laskelmien keskeiset oletukset on poimittu vain kolmesta tutkimuksesta, jotka koskevat toisenlaisia ja eri oloissa tehtyjä uudistuksia kuin hallituksen toimet. On ikävää, että talouspoliittisessa keskustelussa on ripustauduttu näin epävarmoihin ennusteisiin, Kyyrönen sanoo.
VM on useissa laskelmissaan nojannut tutkimukseen vuonna 2003 voimaantulleesta uudistuksesta, joka tarkasteli yli 20 vuoden työhistorian omaavien työttömien ansiopäivärahan korotusta 15 prosentilla. Hallituksen uudistukset koskevat kuitenkin korotusten sijaan tukien alennuksia ja toisenlaisia työttömien ryhmiä. Esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastus koskee kaikkia ansiopäivärahan saajia.
– Osa valtiovarainministeriön käyttämien tutkimusten aineistoista on kerätty viime vuosituhannella ja tuoreimmatkin ovat yli kymmenen vuoden takaa. Tällaisiin arvioihin liittyy huomattavaa epävarmuutta, sillä työllisyys on nyt selvästi korkeammalla tasolla. Helpommin työllistettävä osuus työvoimasta on jo töissä, joten kannustimet eivät todennäköisesti enää vaikuta niin vahvasti kuin aiemmin, Kyyrönen arvioi.
Puutteellista arviointia voi raportin mukaan perustella sillä, ettei luotettavampia tutkimusaineistoja niiden pohjaksi ole yksinkertaisesti olemassa.
– Puutteellisenkin datan pohjalta voi ja pitääkin tehdä arvioita ja ennusteita. Eri asia sitten on, kannattaako koko työllisyyspolitiikka ja sen työkalupakki virittää niiden varaan, Kyyrönen toteaa.
Raportti löytää hallituksen hyödyntämistä VM:n vaikutusarvioista myös periaatteellisempia ongelmia. Ne liittyvät erityisesti hallituksen sopeutuksen kielteisiin vaikutuksiin, joita ei ole arvioitu lainkaan.
– On selvää, että sopeutus haittaa taloutta ja heijastuu myös työllisyyteen. Tutkimusten mukaan kielteiset vaikutukset ovat erityisen suuria matalasuhdanteessa, johon hallituksen toimet ovat ajoittuneet, Kyyrönen sanoo.
Vaihtoehtoarvion mukaan hallituksen toimet tuovat 13 000 lisätyöllistä 74 100:n sijaan
Hallituksen säästöjen kielteisiä työllisyysvaikutuksia on huomioitu raportin toisessa artikkelissa, jossa pitkän linjan työmarkkinaekonomisti Ralf Sund tarkastelee VM:n vaikutusarviomenetelmiin liittyvää epävarmuutta vaihtoehtoisen laskelman avulla. Säästövaikutusten lisäksi Sundin vaikutusarviossa on oikaistu VM:n laskelmien oletuksia varovaisemmiksi tutkimuskirjallisuuteen nojaten.
– Valtiovarainministeriön arviot ovat ylioptimistisia muun muassa siksi, että ne perustuvat vanhoihin aineistoihin aikana, jolloin työllistäminen oli helpompaa. Kun myös hallituksen päättämien säästöjen vaikutukset huomioidaan arviossa, sen toimien työllisyysvaikutukset laskevat 13 000:een, siis murto-osaan valtiovarainministeriön laskelmien 74 100:sta, Sund toteaa.
Sund arvioi hallituksen säästöpäätösten lyhyen aikavälin vaikutuksia työllisyyteen niin kutsutun finanssipolitiikan kertoimen avulla. Finanssipolitiikan kerroin kertoo, kuinka paljon bruttokansantuote laskee sopeutuksen seurauksena.
– Vaikkei säästöpäätösten vaikutuksia edes huomioisi, valtiovarainministeriön laskelmien oikaisu pienentää arviota lisätyöllisistä 40 000:lla. Tutkimusten pohjalta voi siis päätyä hyvin erilaisiin lukuihin. Se kertoo laskelmien epävarmuudesta, joka pitäisi ottaa päätöksenteossa paremmin huomioon. Vain yhteen lukuun ei pidä nojata, Sund kehottaa.
Sund on laskelmassaan huomioinut VM:ä kattavammin hallituksen päätösten ristikkäisvaikutuksia, jotka johtuvat siitä, että useat leikkaukset kohdistuvat samoihin ihmisiin. Lisäksi hän on sivuuttanut laskelmia, joiden oletukset eivät nojaa suoraan tutkimukseen. Esimerkiksi aikuiskoulutustuen vaikutuksia koskevassa laskelmassa VM ei ole huomioinut sen työllisyyttä lisääviä vaikutuksia.
– Hallituksen julkisen talouden tasapainotus on sen tavoitteleman sadantuhannen lisätyöllisen varassa. Siihen verrattuna vaihtoehtoisen työllisyysvaikutusarvion toteutuminen tarkoittaisi vuosittain reilusti yli miljardin euron lisäalijäämää. Tällä hetkellä hallitus on tavoitteestaan takamatkalla, koska työllisyys on laskenut sen kaudella jopa kymmenillätuhansilla, Sund sanoo.
Julkaisu Paras arvaus? Selvitys valtiovarainministeriön työllisyysvaikutusarvioista ja niiden asemasta päätöksenteossa on toteutettu Palkansaajasäätiön rahoituksella. Se on osa Kalevi Sorsa -säätiön Tasapainon talouspolitiikka -hanketta, johon on saatu avustusta myös Kuluttajaosuustoiminnan säätiöltä, Riihi säätiöltä ja Turun työväensäätiöltä.
Raportin kirjoittajista Otto Kyyrönen on Suomen sosiaali ja terveys ry:n (SOSTE) pääekonomisti. Ralf Sund on puolestaan tehnyt pitkän työuran muun muassa työmarkkinajärjestöjen ekonomistina.
Lisätietoja
Lauri Finér
toiminnanjohtaja
Kalevi Sorsa -säätiö
0415012317