Hallituksen miljardi-Excel on taas uusi bluffi

Hallitus tavoitteli viime viikon budjettiriihessään miljardin euron lisäsopeutusta. Se kuitenkin sortui viiteen kirjanpitokikkaan ja todellinen pysyvä sopeutus jää vain murto-osaan miljardista. Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Lauri Finér käy kirjoituksessaan läpi hallituksen kikkalistan.

Hallitus väitti hakevansa viime viikon budjettiriihessä miljardin euron vuositason lisäsopeutusta. Riihessä se todellakin tuotti Excel-taulukon (ks. kuvio 1), jonka loppusumma ylsi miljardiin ja hieman ylikin vuoden 2027 tasolla.

Julkisuudessa lukuisat asiantuntijat ovat kuitenkin tyrmänneet miljardi-Excelin kirjanpitokikkailuna, josta varsinaista pysyvää sopeutusta on vain osa. Sellaisena pidetään yleensä menoleikkauksia ja veronkorotuksia, jotka jäävät voimaan pysyvästi.

Viime viikolla talouspolitiikan asiantuntijamme Jussi Systä kirjoitti riihianalyysissään, kuinka hallituksen miljardin euron sopeutus-Excelistä jopa ”valtaosa” on kirjanpitokikkailua. Keskustelin asiasta myös Kaikki uusiksi -podcastissa viime viikolla. Tässä kirjoituksessa käyn vielä eräkohtaisesti läpi, mistä kirjanpitokikkailussa on kyse. Lopusta selviää, kuinka paljon riihen tosiasiallinen pysyvä lisäsopeutus on.  

Kikka 1. Korkolainavaltuudet (365 milj. €) 

Julkisuudessa huomio on kiinnittynyt ennen muuta Excelin suurimpaan erään eli 365 miljoonan euron leikkaukseen Valtion asuntorahaston korkotukilainavaltuudesta. Tältä osin kyse on aivan ilmeisestä kikkailusta, sillä kyseessä ei ole julkisen talouden menoerä, jonka leikkaaminen vaikuttaisi suoraan budjetin alijäämään. Korkotukivaltuuksilla tuetaan asuntorakentamista ja niistä syntyy valtiolle menoja vain korkojen ylittäessä tietyn tason. 

Kikkailusta kertoo sekin, että samalla, kun hallitus leikkasi vuoden 2027 valtuutta, se kasvatti vuoden 2026 valtuutta 135 miljoonalla eurolla. Tätä ei kuitenkaan ole huomioitu Excelissä miinusmerkkisenä eli menonlisäyksenä, kuten ei myöskään 200 miljoonan euron korotusta niin kutsuttujen rakentamisen takauslainojen myöntövaltuuteen. Myöskään hallituksen aiempia valtuuden leikkauksia ei ole huomioitu osana sopeutustoimia. Nyt näin kuitenkin tehtiin, jotta miljardi saatiin täyteen. 

Kikka 2. Yritystuet (110 milj. €) 

Hallitus on Excelissään laskenut, että se tekee vuonna 2027 yritystukiin 141 miljoonan euron leikkauksen. Valtaosa tästä, eli 90 miljoonaa, koostuu kuitenkin hallituksen investointitukiohjelman tarkistuksesta alaspäin. Tilapäisesti investointeihin varattua korotettua budjettierää siis korjataan pienemmäksi, jolloin päätöksellä ei ole julkiseen talouteen mitään pysyvää vaikutusta.  

Lisäksi yritystukileikkauksissa on huomioitu laskennallinen 20 miljoonan euron säästö verotukien karsimisesta. Varsinaista päätöstä tukien karsimisesta ei kuitenkaan tehty, vaan se on tarkoitus tehdä ensi vuonna. Nähtäväksi jää, onnistuuko se, kun tähän asti tukien karsiminen on ollut hallitukselle vaikeaa. Yhteensä 141 miljoonan euron yritystukileikkaukset ovat siis tässä vaiheessa tosiasiallisesti vain noin 31 miljoonaa – 110 miljoonaa vähemmän kuin hallituksen Excelissä. 

Kikka 3. VER:n ja Metsähallituksen tuloutukset (120 milj. €) 

Hallitus laskee sopeutukseksi myös 100 miljoonan euron noston Valtion eläkerahastosta. Jo keväällä hallitus päätti peräti miljardin euron vipistä, jolla velkaantumista vähennettiin kertaluonteisesti. Nyt 100 miljoonassa on kyse pysyvästä tuloutuksen nostosta. Sen taustalla on eläkesijoitusten riskitason nostaminen ja siihen liittyvä rahaston mahdollisesti korkeampi tuotto. Tuotto-odotuksen nousuun liittyy kuitenkin suurempi riski tappioista. 

Yhtä kaikki tuloutukset valtion omaisuudesta eivät luonnollisesti paranna julkista rahoitusasemaa lainkaan, sillä tuloutus budjettiin tarkoittaa samansuuruista valtion omaisuuden pienenemistä toisaalla. Pidemmällä aikavälillä eläkerahaston pääoman käyttö tarkoittaa suurempia eläkemenoja valtiolle tai veronmaksajille. Lisäksi menetetään omaisuuden tuotot. Aivan sama vaikutus on Metsähallituksen tuloutustavoitteen 20 miljoonan euron nostolla. Pahimmillaan se johtaa valtion metsäomaisuuden tehottomaan käyttöön ja lisäkuluihin. 

Kikka 4. T&K-rahoitus (80 milj. €) 

Hallitus laskee, että se leikkaa tutkimus- ja kehitysrahoitusta 95 miljoonalla eurolla. Leikkauksesta 80 miljoonaa on kuitenkin puhtaasti tilapäinen säästö, sillä siihen päädytään oikaisemalla bruttokansantuotteeseen sidottuja T&K-menoja vastaamaan aiempia talousennusteita heikompaa talouskehitystä.  

Hallitus toteuttaa oikaisun muuttamalla T&K-tukia koskevaa rahoituslakia. Se ei kuitenkaan ole muuttamassa pysyvää valtion osuutta T&K-menoista, joka on edelleen 1,2 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2030. Toisin sanoen vaikutus menoihin jää tilapäiseksi, ja kuluerä nousee taas jatkossa, jos talous kääntyy nopeampaan kasvuun.  

Lisäksi hallitus päätti, että budjetin ulkopuolisen Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran kirjanpidon T&K-menoista 15 miljoonaa luetaan jatkossa valtion rahoitukseksi. Samalla leikataan valtion muita tukia samalla summalla. Kyse on ilmeisestä kikkailusta, jossa toki säästetään lopulta 15 miljoonan leikkaus. Huomioin siksi tämän summan pysyvänä säästönä blogin laskelmissa. 

Kikka 5. Kela-korvaukset, sote-erikoistumiskoulutus ja lääkekorvausten ehdolliset palautukset (yht. 90 milj. €) 

Hallitus leikkaa vuonna 2027 yksityislääkärikäynnin Kela-korvauksia 60 miljoonalle eurolla. Kyseessä ei kuitenkaan ole pysyvä menosäästö, sillä hallitus päätti aiemmin korottaa Kela-tukia tilapäisesti. Nyt tätä tilapäistä korotusta vain leikataan alemmaksi. Samaan tapaan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön erikoistumiskoulutuksiin toteutettava 15 miljoonan euron leikkaus on vain tilapäinen yhtä vuotta koskeva säästö. 

Myöskään 15 miljoonan leikkaus lääkekorvausten palautuksista ei ole oikea säästö vaan laskennallinen oikaisu. Taustalla on se, että lääkeyritysten sairausvakuutusrahastoon maksamat palautukset ovat olleet aiemmin ennakoituja suurempia, jolloin valtion rahoitusosuutta voidaan pienentää. 

Hallituksen todellinen lisäsopeutus jäi budjettiriihessä noin neljäsosaan miljardista eurosta

Kun edellä olevat kikkailut lasketaan yhteen, huomataan, että hallituksen budjettiriihessä päättämä pysyvä lisäsopeutus on noin 250 miljoonaa euroa – siis noin neljäsosa hallituksen lupaamasta miljardista (ks. kuvio 2). Julkisen talouden näkymät eivät siis näillä päätöksillä juuri muuksi muutu. Eivät hyvässä, eivätkä pahassa, vaikka uudet leikkaukset toki aiheuttavat haittoja monille ihmisille, yrityksille ja järjestöille. Monien arvioiden mukaan hallituksen aiemmat säästöt ovat syventäneet taantumaa ja siten jopa pahentaneet myös julkisen talouden tilannetta.

On tietenkin niin, että sopeutuksen mittaluokan arviointiin liittyy aina tulkintaa, ja aiemmatkin hallitukset ovat käyttäneet tätä tulkinnanvaraisuutta hyväkseen viestinnässään. Lukujen tarkistaminen ja vertailu aiempaan kun vaatii aikaa.

Orpon hallituksen kirjanpitokikkailu on kuitenkin ollut poikkeuksellista. Esimerkiksi hallituksen puheissa paljon viitattu yhdeksän miljardin euron sopeutus on valtiovarainministeriön laskelmissa todellisuudessa noin kolmasosa siitä, kun puhutaan vuoden 2027 tasosta. Vuoden 2029 tasolla hallituksen pysyvä sopeutus on jo lähempänä nollaa myös uusien päätösten jälkeen. Tätä kikkailua kuvattiin blogissamme viime keväänä ”velkabluffiksi”.

Bluffin taustalla on hallituksen tavoite vakauttaa julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen hallituskauden lopulla vuonna 2027. Yksittäisen vuoden tarkastelu on kuitenkin silmänlumetta, joka näyttää nyt johtavan jopa julkisen talouden kannalta haitalliseen kikkailuun.

Tosiasia on, että julkinen velka on näillä näkymin hallituskauden lopulla noin 30 miljardia euroa korkeampi kuin hallitusohjelman tavoiteuralla. Ero kokoomuksen ja perussuomalaisten ennen vuoden 2023 eduskuntavaaleja tekemiin lupauksiin on vieläkin suurempi. Sitä ei voi enää kikkailemalla muuksi muuttaa.

Toiminnanjohtaja
Lauri Finér
lauri.finer@sorsafoundation.fi

Kirjoittaja johtaa säätiötä ja tutkii verotusta koskevia aiheita.

Kuva: Brian Joseph Márquez (CC BY-NC-SA 2.0)