Hallituksen taloustuuliviiri heilahti taas sopeutuksen suuntaan

Hallitus päätti keväällä suurituloisten veroalesta, jonka seurauksena julkinen talous heikkeni miljardilla eurolla. Kesällä suunta muuttui, kun sen taloustavoitteisiin ilmestyi samansuuruinen lisäsopeutus. Eilen päättyneessä budjettiriihessä päätetystä miljardin sopeutussummasta valtaosa on kuitenkin kirjanpitokikkailua. Hallituksen soutamisessa ja huopaamissa on johdonmukaista vain rikkaiden suosiminen ja pienituloisten kurittaminen.

Hallitus tiedotti eilen illalla budjettiriihensä uusista talouspäätöksistä. Dramaattisten käänteiden jälkeen päätökset eivät lopulta näytä niin dramaattisilta. Valtiovarainministeri Riikka Purran elokuussa esittämästä leikkauslistasta ei päätynyt koko hallituksen neuvottelutulokseen kuin noin viidesosa. Radikaaleimmat ehdotukset esimerkiksi kiintiöpakolaisten vastaanottamisen lopettamisesta ja opetushallituksen lakkauttamisesta putosivat odotetusti pois.

Myöskään kokoomus ei saanut kaikkia toiveitaan läpi. Uusista sosiaaliturvan leikkauksista ei päätetty, vaikka kokoomus mediatietojen mukaan etsi säästöjä myös sieltä.

Purran lista taisikin olla lähinnä perussuomalaisten viesti sen omille kannattajille siitä, mitkä ovat puolueen omat prioriteetit. Samaa kategoriaa lienee ollut puolueen varapuheenjohtaja Teemu Keskisarjan kommenteista noussut uusin rasismikohu. Budjettiriihessä käsiteltiin koko ensimmäinen päivä talouden sijaan rasismia.

Kohu vei huomiota pois hallituksen talouspolitiikasta, joka on monella mittarilla epäonnistunutta. Hallitus ei ole saanut tavoitteistaan huolimatta julkista taloutta kuntoon. Samalla työttömyys on kasvanut ja hallituksen leikkaukset ovat johtaneet irtisanomisiin sekä ajaneet monia taloudelliseen ahdinkoon. Samaan aikaan kun kaikilta muilta on leikattu, hallitus päätti viime keväänä suurituloisimmille suunnatusta veroalesta.

Miljardin sopeutukseen päästiin vain kirjanpitokikkailulla

Hallituksen suuri tavoite budjettiriihessä oli päättää miljardin euron lisäsopeutuksesta. Eilen se esittelikin listan, jolla se väittää sopeuttavansa julkista taloutta miljardilla eurolla. Hallituksen sopeutuslistasta suurin osa on kuitenkin vain kirjanpitokikkailua. Hallitus esimerkiksi ottaa Valtion eläkerahastosta 100 miljoonaa euroa lisää, jolla se kattaa kertaluonteisesti vuoden 2027 vajetta.

Kikkailua on myös päätös siirtää asuntorakentamisen korkotukilainavaltuutta vuodelta 2027 vuodelle 2026. Siirto esitettiin rakentamista vauhdittavana kasvutoimena, mutta kyse on vain aiemmin päätetyn leikkauksen tilapäisestä pienentämisestä. Muutokset valtuudessa eivät myöskään näy suoraan alijäämässä, vaikka hallitus esitti päätöksen osana vuoden 2027 miljardin säästölistaansa. Sen sijaan ne vähentävät julkista velkaa vuoden 2022 tilastointimuutoksen vuoksi.

Kikkailussa hallitus jatkaa aiempaa linjaansa. Aiemmissa juhlapuheissaan se on väittänyt päättäneensä yhdeksän miljardin euron sopeutuksesta. Valtiovarainministeriön (VM) laskelmissa oikea sopeutus on kuitenkin jäänyt murto-osaan siitä: noin 2,6 miljardiin vuoden 2027 tasolla. Uusien päätöksienkin jälkeen pysyvä sopeutus jää alle kolmeen miljardiin.

Sopeutusvaade on itseaiheutettu ongelma

Sopeutustavoitteistaan huolimatta hallitus päätti kevään puoliväliriihessä veronalennuksista, joiden myötä julkinen talous heikkeni noin miljardilla eurolla. Nyt se väitti hakevansa samansuuruista sopeutusta.

Hallitus on siis soutanut ja huovannut talouspolitiikassaan. Kesäkuussa suunta muuttui jälleen, ja sen jälkeen esimerkiksi valtiovarainministeri Riikka Purra on alkanut puhua miljardin euron lisäsopeutuksesta. Nyt miljardi saatiin kasaan vain kikkailemalla, mutta suunnanmuutos on silti selvä.

Tälle on vaikea löytää syytä muualta kuin Orpon ja Purran pään sisäisistä liikkeistä, sillä julkisen talouden näkymissä ei ole tapahtunut mitään olennaista muutosta kesän aikana. Jo keväällä VM:n ennuste näytti, ettei hallituksen tavoite velkasuhteen vakauttamisesta hallituskauden lopussa toteudu, ja kesän ennuste näytti aivan samaa.  

Syynä suunnanmuutokseen lieneekin ollut suuri kritiikki kevään kehysriihen päätöksiä kohtaan. Myös VM:n virkakunta sai kritiikistä osansa ja sen rooli oli olennainen myös kesän käänteessä.

Vielä helmikuussa VM:n virkamiehet olivat vastustaneet julkisen talouden heikentämistä veronalennuksilla, mutta myöhemmin keväällä he käänsivät takkinsa ja asettuivat puolustamaan hallituksen veroalepäätöksiä. Virkamiehet laskivat veronalennuksille dynaamisia vaikutuksia, joiden myötä ne maksaisivat itsensä merkittäviltä osin takaisin ennen pitkää. Lukuisat asiantuntijat kritisoivat VM:n laskelmia.

Kesäkuussa sekä valtiovarainministeri Purra että VM:n kansliapäällikkö Juha Majanen alkoivat kuitenkin jälleen puhua tarpeesta lisäsopeutukseen, sen mittaluokaksi Majanen esitti yhtä miljardia. Heinäkuun lopussa myös VM:n budjettipäällikkö Mika Niemelä puhui Helsingin Sanomien haastattelussa yhden miljardin sopeutuksesta.

Majanen ja Purra olivat siis keksineet miljardin sopeutustarpeen jo ennen kuin luottoluokittaja Fitch Ratings laski Suomen luottoluokitusta heinäkuun lopulla. Siitä huolimatta luottoluokituksen laskua on käytetty perusteena miljardin lisäsopeutukselle. Sattumoisin luku on samansuuruinen kuin puoliväliriihen veronalennusten julkista taloutta heikentävä vaikutus.

Miljardi sinne, toinen tänne

Hallituksen talouspolitiikka näyttää siis sekoilulta, jossa jostain ilmestyy miljardin sopeutustavoite, vaikka vasta on tehty päinvastainen päätös. Sitten kikkaillaan vähän sinne päin.

Yhtä kaikki hallitus on siis jäämässä kauas tavoitteistaan talouden tasapainottamiseksi. Samaan aikaan VM:n kansliapäällikkö Majanen on jo esittänyt, että ensi vaalikaudella tulisi sopeuttaa vuositasolla viidestä yhdeksään miljardia. Purra on puhunut jopa kymmenestä miljardista. Kysymys kuitenkin kuuluu, miksi hallitus haluaa päättää jo tulevien hallitusten puolesta, vaikka sillä on omaakin kautta puolet jäljellä.

Niin tai näin, hallitus on budjettiriihen päätösten myötä sopeuttamassa julkista taloutta hallituskauden loppuun muutaman sata miljoonaa euroa lisää. Tässä se jatkaa aiempaa linjaansa, jossa kaikilta muilta leikataan, mutta suurituloisille ja rikkaille sorvataan veronalennuksia. Kyse on ikään kuin ikiliikkujasta, jossa veronalennuksilla ruokitaan tarvetta uusiin leikkauksiin.

Jos hallituksen oikea tavoite olisi sopeuttaminen, sille olisi parempiakin vaihtoehtoja. Pelkästään paljon parjatun yhteisöveroalen peruminen vahvistaisi julkista taloutta lähes miljardin verran. Huipputuloisille kohdistuvan marginaaliveronalennuksen perumisella saataisiin myös satoja miljoonia euroja valtion kassaan.

Samalla hallituksen uudet leikkaukset uhkaavat pidentää taantumaa edelleen. Heikko suhdannetilanne näkyy muun muassa lähes kymmeneen prosenttiin nousseena työttömyysasteena. Sen taustalla ovat osin myös hallituksen aiemmat leikkauspäätökset, jotka ovat vähentäneet talouden kokonaiskysyntää ja julkisen sekä kolmannen sektorin työpaikkoja.

Asuntorakentamisen korkotukilainavaltuuden pienentäminen tulee myös nostamaan asumiskustannuksia ja heikentämään asumisen laatua. Lisäksi esimerkiksi tutkimus- ja kehitysrahoituksen leikkaukset haittaavat talouden uudistumista ja kasvua.

Jussi Systä vastaa säätiön talouspolitiikan tutkimuksesta ja siihen liittyvästä toiminnasta. Systä viimeistelee Tampereen yliopistossa poliittisen talouden alan väitöskirjaansa julkisen talouden kestävyyden teorioista.

Kuva: Angelo Juan Ramos (CC BY-NC 2.0)