Hallituksen taloustuuliviiri pyörii jälleen

Valtiovarainministeri Riikka Purra väläytteli Helsingin Sanomissa hallituksen ensi viikon puoliväliriihen päätöksiä. Hallitus on jatkamassa suurituloisimpia suosivaa talouslinjaansa. Samalla se on heivaamassa lupauksensa julkisen velkaantumisen pysäyttämisestä. Perussuomalaiset näyttää taipuvan jälleen kokoomuksen talouslinjalle, vaikka vaalitulos edellyttäisi suunnanmuutosta. Se onnistuisi muun muassa huolehtimalla kotimarkkinoiden kysynnästä ja korjaamalla verotuksen epäkohtia.

Hallituspuolueiden kannatus laski olennaisesti viime viikon kunta- ja aluevaaleissa. Edellisistä kuntavaaleista lasku oli 6,6 prosenttiyksikköä ja suhteessa kevään 2023 eduskuntavaaleihin peräti 11,6 prosenttiyksikköä. Hallituspuolueiden kannatus koko maassa jäi 37,8 prosenttiin, kun oppositiopuolueiden saalis oli 59,7 prosenttia. Erityisen paljon kärsi perussuomalaiset, jonka kannatus romahti edellisistä kuntavaaleista 6,8 prosenttiyksikköä ja eduskuntavaaleista peräti 12,5.

Vaalihumun taustalla Petteri Orpon hallitus on saanut valmistautua suhteellisen rauhassa kevään politiikan toiseen ykköstapahtumaan, hallituksen puoliväliriiheen. Ensi viikon tiistaina alkavassa riihessä nähdään todennäköisesti hallituksen loppukauden merkittävimmät talouspäätökset. Niistä saatiin esimakua eilen, kun Riikka Purra valotti hallituksen tulevia päätöksiä Helsingin Sanomille.

Hallitus on kuoppaamassa tavoitteensa velkaantumisen taittamisesta, mutta isotuloisten suosiminen jatkuu

Joku saattaisi kuvitella, että vaalitulosten jälkeen hallitus sovittelisi talouslinjaansa rökälevoiton saaneen opposition suuntaan. Näin ei ole Purran puheiden perusteella käymässä, vaikka osin linja onkin muuttumassa.

Vaan kerrataanpa ensin, millaista hallituksen talouspolitiikka on ollut tähän asti. Se on nojannut toistaiseksi ennen muuta kahteen asiaan. Ensiksi hallitus on yrittänyt saada julkisen talouden velkaantumista kuriin mittavalla sopeutuksella. Sen tavoitteet velan alas painamisesta ovat kuitenkin karanneet, eikä vuosisopeutuskaan ole ollut toistaiseksi kuin puolet hallituksen juhlapuheiden yhdeksästä miljardista eurosta.

Toiseksi hallitus on suosinut päätöksillään suurituloisia, etenkin pääomien omistajia ja suuryrityksiä. Pienituloisilta perheiltä on leikattu jopa satoja euroja kuussa samalla, kun kaikkein suurituloisimpien verotus on hieman laskenut. Sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan pienituloisten määrä kääntyy päätösten seurauksena tuntuvaan nousuun. Myös viime vuonna päätetty miljardin euron arvonlisäveronkorotus kohdistuu suhteellisesti raskaammin pienituloisiin.

Nyt hallitus näyttää kuoppaavaan julkisen velan taittamista koskevat tavoitteensa lopullisesti. Lisäsopeutuksen sijaan Purra lupailee haastattelussa veronalennuksia. Suunnanmuutos on merkittävä, kun hallituksen vuosi sitten päättämät miljardisopeutukset ovat vasta tulleet voimaan. Vielä pari viikkoa sitten Purra maalaili seuraavalle hallitukselle kymmenen miljardin euron lisäsopeutustarvetta. Ristiriita on suuri myös siksi, että niin kokoomus kuin perussuomalaiset lupasivat ennen vaaleja saada velkaantumisen kuriin sopeuttamalla. Nyt näin ei ole käymässä.

Toinen hallituksen isoista linjoista näyttää kuitenkin pitävän. Purra lupaa ansiotuloveronalennuksia ennen muuta suurituloisille. Myös vähemmän tienaavien ansiotuloverotusta ollaan laskemassa, mutta se katettaisiin etsimällä ”uusia säästöjä tai kiristämällä muita veroja”. Käytännössä tällaiset säästöt kohdistuisivat pienituloisiin, jolloin hyöty jäisi isotuloisten taskuun.

Suurituloisten veronalennukset eivät ole tehokas tapa vauhdittaa kasvua

Hallitus kaavailee isotuloisille myös muita veronalennuksia. Purran mukaan hallituksen neuvotteluissa on ollut esillä ”yhteisöveron keventäminen ja perintöveron höllentäminen tai poistaminen”. Näistä Purra suhtautuu suopeammin yhteisöveron keventämiseen, joka hänen mukaansa toisi kasvua.

Nimenomaan ”kasvu” on siis veruke, jolla hallitus on perustelemassa isotuloisia suosivat veronalennuksensa. Tämän perustelun se on napannut suoraan elinkeinoelämän ja varakkaiden edunvalvojien lobbareilta, jotka ovat vaatineet vastaavia veronalennuksia koko talven. Samojen ryhmien edunvalvonta näkyi myös hallitusohjelmassa, jolla uudistettiin työmarkkinoita yksipuolisesti, työntekijöiden näkemyksistä välittämättä.

Esimerkiksi perintö- ja lahjaveron alentamisen on kerta toisensa jälkeen arvioitu hyödyttävän lähinnä varakkaita sukuja. Myös yhteisöveron alentaminen hyödyttäisi ennen muuta huipputuloisia. Viime vuonna julkaistussa raportissamme arvioitiin, että yhteisöveron alentamisesta jopa 45 prosenttia kohdistuisi suurituloisimpaan prosenttiin. Saman suuntaisia tuloksia on saatu myös kansainvälisissä tutkimuksissa.

Sen sijaan suurituloisten veronalennuksilla ei syntyisi kasvua, tai ainakaan ne eivät olisi kovin tehokas keino sen vauhdittamiseen. Taloustieteilijät ovat laajasti tyrmänneet väitteet siitä, että perintö- ja lahjaveron poistaminen olisi hyvä keino vauhdittaa taloutta. Tuoreen Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n selvityksen mukaan perintöveron poisto ”ei toisi merkittävää kasvua”.

Sama koskee yhteisöveron yleistä alentamista. VATT:n ja Verotutkimuksen huippuyksikön tutkijat arvioivat vastikään tutkimuskatsauksessaan, että ”yhteisöveron laskeminen on tehoton keino edistää talouskasvua”. Samoin suurituloisimpien ansiotulojen alentaminen auttaisi Verotutkimuksen huippuyksikön katsauksen mukaan kasvuun vain ”hieman”. Iso osa suurituloisista työskentelee jo nyt paljon ja kokonaistyöajalla, jolloin verotuksen vaikutus työntekoon ei voi olla merkittävä.

Isotuloisten veronalennukset eivät siis toisi olennaista kasvua, mutta ne voisivat tulla kalliiksi. Valtiovarainministeriön arvion mukaan jo yhden prosenttiyksikön alennus yhteisöveroon pienentäisi verotuloja vuositasolla noin 440 miljoonalla eurolla. Perintö- ja lahjaveron poiston hintalappu olisi vähintään samaa luokkaa. Ansiotuloverotuksessa jo yhden prosenttiyksikön veronalennus kaikille maksaisi yli miljardin.

Kokoomus pyyhkii perussuomalaisilla pöytää hallituksen talouspolitiikassa

Hallituksen talouslinja on ollut tähän asti ennen muuta kokoomuksen käsialaa. Perussuomalaisilla ei yksinkertaisesti ollut ennen vaaleja uskottavia esityksiä, joita se olisi voinut saada hallitusohjelmaan. Sen sijaan ohjelma oli monilta osin ristiriidassa perussuomalaisten vaalilupausten kanssa. Moni varmasti muistaa Riikka Purran sanat ennen vaaleja: ”Kokoomus haluaa leikata pienituloisten etuuksista – Se ei meille käy”. 

Hallituksessa Purra on kuitenkin kunnostautunut pienituloisilta leikkaajana ja vieläpä irvaillut niistä sakset kädessään. Tässä valossa ei olekaan ihme, että kansalaisten kritiikki viime viikonlopun vaaleissa kohdistui hallituspuolueista ennen muuta perussuomalaisiin.

Nyt näyttää siltä, että Purran perussuomalaiset on taipumassa myös ensi viikon kehysriihessä kokoomuksen tahtoon. Sen sijaan, että pienituloisten etuuksien leikkauksissa otettaisiin askel takaisin vaalilupausten suuntaan, puolue haluaakin nyt veronalennuksia. Ehdotukset varakkaimpien ja suuryritysten veronalennuksista ovat lähteneet liikkeelle nimenomaan kokoomuksesta. Sen sijaan perussuomalaiset oli keskeisessä roolissa, kun hallitus päätti vuosi sitten korottaa suurituloisimpien ansiotuloverotusta. Päätökset tulivat voimaan vastikään vuoden alusta. Perussuomalaisten taloustuuliviiri on kovin rauhaton.

Mikä sitten olisi parempi vaihtoehto, jos talouspolitiikkaa haluttaisiin kääntää uuteen suuntaan? Maailmantalouden heiluessa ja talouden ollessa epävarmalla pohjalla kannattaisi panostaa luotettavampiin kotimarkkinoihin. Kysyntää saataisiin parhaiten liikkeelle satsaamalla pieni- ja keskituloisten toimeentuloon. Myös kotimaisen rakentamisen elpymistä voisi edistää.

Nyt voisi olla myös hyvä aika helpottaa sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavien hyvinvointialueiden tilannetta lisärahoituksella tai vaikkapa antamalla niille lisäaikaa alijäämien kattamiseen. On järjetöntä, että kiireessä tehtävien säästöjen vuoksi alalta poistuu työntekijöitä, kun lähivuosina palvelujen järjestämiseen tarvitaan lisää väkeä. Ja jos satsaukset vaativat lisää rahaa, sitä löytyisi poistamalla Suomen verotuksen suurimpia epäkohtia, kuten uudistamalla vihdoin listaamattomien osakeyhtiöiden verotusta. Tällaiset muutokset tukisivat myös kasvua.

Kuva: Ashley Buttle (CC BY 2.0)

Toiminnanjohtaja
Lauri Finér
lauri.finer@sorsafoundation.fi

Kirjoittaja johtaa säätiötä ja tutkii verotusta koskevia aiheita.