Ville Niinistö, Touko Sipiläinen, Karoliina Rasi ja Henrik Haapajärvi: Hyvä lobbari tarjoaa ratkaisuja
Kalevi Sorsa -säätiö järjesti toukokuussa Reilun siirtymän retriitin nuorille. Paneelikeskusteluun EU-tason ympäristölobbauksesta osallistuivat europarlamentaarikko Ville Niinistö, Greenpeace Suomen maajohtaja Touko Sipiläinen, Elinkeinoelämän keskusliitto Brysselin ympäristö- ja ilmastoasiantuntija Karoliina Rasi sekä ammattiliitto PRO:n kansainvälisten asioiden päällikkö Henrik Haapajärvi. Paneelikeskustelun voi nyt katsoa säätiön Youtube-kanavalta.
Kaikkien panelistin mielestä EU-tason lobbaus on tärkeää. Suomen kansallisesta lainsäädännöstä iso osa tulee EU:sta, joten on tärkeää, että päätöksentekoon vaikutetaan. Lobbareilta voi löytyä uusinta tietoa, johon poliitikot ja virkamiehet eivät ole vielä perehtyneet.
Paneelissa korostui, että lobbauksella voi muuttaa päätöksentekoa merkittävästi. Esimerkiksi alkuvuodesta EU luopui maatalouden päästökiintiöistä lobbauksen seurauksena.
– Suomessa lobbaus on lohduttoman huonolla tasolla, sillä usein keskitytään pelkkiin juhlapuheisiin eikä konkreettisiin toimiin, Sipiläinen korosti.
Panelistit peräänkuuluttivat lobbareilta ratkaisukeskeisyyttä. Karoliina Rasi toi esiin, että hyvän lobbarin kantojen on oltava selkeitä ja hänen on tunnettava aiheensa käsittelyprosessi sekä se, missä vaiheessa prosessia milloinkin mennään. Lobbarin tärkeimmäksi valuutaksi Rasi nosti kontaktit:
– Brysselissä tehdään aina töitä tiimissä, mikä on suurin ero Brysselissä ja Suomessa tapahtuvan lobbauksen välillä. Jos eri tahoilla on samanlaiset kannat, kannattaa voimat aina yhdistää.
Haapajärvi korosti myös pitkäaikaisen strategian merkitystä lobbauksessa. Esimerkkinä hän mainitsi yritysvastuudirektiivin, jonka valmistelu kesti kymmenen vuotta.
Ville Niinistö muistutti, että mepitkin tekevät vaikuttamistyötä, erityisesti parlamentin valiokunnissa.
– Parlamentissa laaja-alainen lobbaus on hyväksi, koska se estää yksittäisiä tahoja jyräämästä päätöksenteossa.
Lobbauksen läpinäkyvyyden tärkeys nousi esiin paneelissa. Esimerkiksi komissiossa jokainen tapaaminen rekisteröidään ja tietoa jaetaan eri tahojen kesken. Lobbauksen onnistuminen vaatii paitsi läpinäkyvyyttä, myös jatkuvaa prosessin seuraamista ja siihen osallistumista.
– Mepit kohtaavat paljon lobbaajia, siksi tiedon on oltava julkista ja avointa. Lobbauskytköksissä ei tule olla epäselvyyksiä, varsinkaan taloudellisia.
Paneelissa nostettiin esiin muitakin lobbauksen haasteita. Lobbaus on rakenteiltaan epätasa-arvoista, sillä se suosii niitä, jotka ovat lähempänä päätöksentekoa ja tuntevat prosessit.
Osallistujat kysyivät panelisteilta muun muassa sosiaalisen median sääntelystä EU:ssa, kehittyvien maiden ilmastoresilienssin rahoituksesta sekä EU:n maahanmuuttopolitiikasta.
Voit kuunnella vastaukset kysymyksiin ja koko paneelikeskustelun (100 minuuttia) säätiön Youtube-kanavalta.