Iranin sota osoittaa Euroopan energiasiirtymän välttämättömyyden
Eurooppa ei ole kiihdyttänyt Ukrainan sodan alkamisen jälkeen tarpeeksi energiasiirtymää. Nyt EU joutuu Iranin sodan seurauksena tukemaan entistä enemmän fossiilisten tuottajia ja käyttäjiä. Päästökaupan keskeyttämisen sijaan EU-maiden johtajien tulee päättää torstain Eurooppa-neuvostossa energiariippuvaisuuksien purkamisesta ja omavaraisuuteen siirtymisestä. Kalevi Sorsa -säätiön oikeudenmukaisen siirtymän asiantuntija Antti Ronkainen kirjoittaa blogissaan, että Euroopan vihreän siirtymän torpedointi on lopetettava.
Iran on vastannut Yhdysvaltain ja Israelin laittomaan hyökkäykseen pommittamalla näiden maiden tukikohtia ja liittolaisia Persianlahdella. Hormuzinsalmen sulkemisen jälkeen öljyntuottajat ovat vähentäneet öljyntuotantoa. Vielä helmikuun puolivälissä öljyn hinta oli noin 60 dollaria barrelilta, mutta sodan seurauksena hinta kohosi nopeasti yli 100 dollarin.
Öljyn hinnannoususta on hyötynyt erityisesti Venäjä. Lisäksi Iranin sota on kuin mainos Kiinan uusiutuvalle energialle. Sodan häviäjiä ovat Yhdysvaltain liittolaiset Persianlahdella, mutta myös Eurooppa. Eurooppa tuottaa käyttämästään energiasta noin 43 prosenttia, joten se on erittäin riippuvainen energian tuonnista. Qatarin keskeytettyä nesteytetyn maakaasun (LNG) tuotannon, maakaasun hinta Euroopassa on tuplaantunut. EU on epätoivoissaan pyytänyt jopa Ukrainaa korjaamaan Venäjältä tulevan öljyputken.
EU-maiden johtajien on määrä päättää tukitoimista torstain Eurooppa-neuvoston huippukokouksessa. Komissio valmistelee lehtitietojen mukaan tukipakettia, joka sisältäisi maakaasun hintatukia sekä valtiontukisääntöjen löysäämistä, jotta jäsenvaltiot voivat tukea hinnannoususta kärsivää teollisuutta ja kotitalouksia. Italia on vaatinut Euroopan päästökaupan keskeyttämistä hillitäkseen energian hintashokkia. Espanja on vastustanut keskeytystä, koska se aiheuttaisi epävarmuutta ja laittaisi vihreät investoinnit jäähylle. Suomi on tukenut päästökaupan jatkoa yhdessä Pohjoismaiden, Alankomaiden, Luxemburgin, Slovenian, Portugalin ja Espanjan kanssa.
Iranin sota osoittaa, että energiasiirtymässä tekemättömyys maksaa. Ukrainan sodan jälkeen Eurooppa on korvannut riippuvaisuutta Venäjän fossiilisista ostamalla öljyä ja maakaasua kalliimmalla muista maista. Lisäksi EU on kiihdyttänyt ilmasto- ja ympäristöpolitiikan takapakkia löysäämällä jo sovittuja toimia niin sanotuilla Omnibus-paketeilla. Se on myös perunut ja lykännyt esimerkiksi autoteollisuudelle ja maataloudelle kaavailtuja velvoitteita.
Koska Ukrainan sodan jälkeen ei kiihdytetty energiasiirtymää, Eurooppa joutuu nyt tukemaan entistä enemmän fossiilisten tuottajia ja käyttäjiä. Näiden riippuvaisuuksien purkaminen ja energiaomavaraisuuden aloittaminen tulisi aloittaa viimeistään nyt. EU on edistänyt energiasiirtymää esimerkiksi puhtaan teollisuuden ja kohtuuhintaisen energian ohjelmilla, mutta kunnianhimo on vielä kaukana energiaomavaraisuuden saavuttamisesta.
Iranin sota osoittaa, että energiasiirtymässä tekemättömyys maksaa
Euroopan kilpailukykyä ja globaalia asemaa käsitelleen Mario Draghin raportin mukaan EU:n omavaraisuus, kilpailukyky ja kestävä talous edellyttävät 800 miljardin euron vuotuisia lisäinvestointeja.Siitä energiasiirtymän ja liikenteen osuus olisi 450 miljardia. Yhdysvaltain kauppasotien ja Trumpin kasvaneiden uhkailujen seurauksena Euroopan keskuspankki arvioi investointitarpeen olevan jo 1 200 miljardia. Fossiilittoman talouden investointien sijaan Euroopan Nato-maat ovat kuitenkin päättäneet nostaa sotilasmenot 5 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Lisäksi EU on luvannut ostaa energiaa Yhdysvalloista 750 miljardilla osana kauppasopimusta.
Suunnanmuutos edellyttää nykyisten toimimattomiksi osoittautuneiden taloudellisten oletusten hylkäämistä. Ensimmäinen koskee oletusta, että energiasiirtymä voitaisiin saavuttaa tarpeeksi nopeasti ilman valtioiden ja EU:n väliintuloa. Toinen koskee sitä, että energiasiirtymä voitaisiin saavuttaa Suomen ja EU:n nykyisillä velkasäännöillä.
Koronapandemian alkaessa EU:n velkasäännöt laitettiin jäähylle ja EU otti velkaa 750 miljardilla Euroopan teollisuuspolitiikan edistämiseksi. Kun Euroopan Nato-maat päättivät kasvattaa puolustusmenoja, ne jätettiin velkasääntöjen ulkopuolelle ja asehankinnoille julkistettiin 150 miljardin velkapaketti.
Torstain huippukokouksessa ei tule laittaa Euroopan päästökauppaa jäähylle, koska se jäädyttäisi lyhytnäköisesti energiainvestoinnit ja pidentäisi riippuvuutta fossiilisista. Sen sijaan nyt päätettävät energiatuet on ehdollistettava päätöksille energiaomavaraisuuteen siirtymästä.
Välttämättömät energia- ja ympäristöinvestoinnit on jätettävä velkasääntöjen ulkopuolelle niin Suomessa kuin EU:ssa. Energiasiirtymän varmistamiseksi fossiilisista luopumista on edistettävä EU:n yhteisvelalla rahoitettavilla investoinneilla. Hiilirajamekanismia on vahvistettava, jotta EU:n ulkopuolisen ympäristölle haitallisen tuotannon tukeminen loppuu. Nykyisen takapakin kääntämiseksi yritysvastuudirektiivin ilmastosuunnitelmat tulee palauttaa ja pidemmällä aikavälillä on lisättävä ympäristövastuun velvoittavuutta.
Ainoastaan vihreän siirtymän torpedoinnin lopettamisella varmistetaan, että Eurooppa ei ole riippuvainen fossiilisista, eikä kärsi geopoliittisista mullistuksista, joita se ei ole ollut itse aiheuttamassa.
Kuva: NASA (CC BY-NC-ND 2.0)
Antti Ronkainen vastaa Kalevi Sorsa -säätiön oikeudenmukaista ekologista siirtymää koskevasta tutkimuksesta ja siihen liittyvästä yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta.